UUDET KAMPUSHAUTOMOT, uusi kvanttitietokone, Lumi-supertietokone, uusia startupeja, listautumisia, yrityskauppoja ja investointeja.
Rokote Laboratories rakentaa covid-19-rokotetta yli yhdeksän miljoonan euron rahoituksen turvin, ohjelmistoyritys Aiforia ja verianalytiikan kehittäjä Nightingale Health listautuivat pörssiin.
Tässä vain muutama esimerkki niistä uskomattoman hienoista asioista, joita Suomessa parhaillaan tapahtuu terveyden ja luonnontieteiden alalla.
PANDEMIA VAIKUTTAA kuin ihmiskunnan pahimmat kriisit aina. Se pakottaa ihmiset tekemään innovaatioita yhdessä ja investoimaan uusiin ratkaisuihin.
Siinä missä toinen maailmansota buustasi ydinfysiikkaa ja lentämistä, pandemia on turbobuustannut mrna-rokoteteknologiaa ja luonut valtavan kysynnän muun muassa digitaalisille terveysratkaisuille.
Maailmanmarkkinoilla on imua, tutkijoilla on yhä enemmän rohkeutta ryhtyä yrittäjiksi ja sijoittajat kiinnostuvat terveysalasta – loistavaa!
Mutta miten voimme tehdä terveysalasta ja luonnontieteistä vieläkin paremman kasvumoottorin Suomelle?
ENSIMMÄINEN MAHDOLLISUUS on lainsäädäntö.
Suomessa on kenties maailman paras terveysdata, joka muodostaa perustan tulevaisuuden innovaatioille ja tietoon perustuvalle hoidolle. Terveysdata ja sen tutkimusmahdollisuudet ovat tärkein globaali kilpailutekijämme.
Terveysdatan käyttöä tutkimuksessa ohjaa kaksi keskeistä lakia, toisiolaki ja biopankkilaki.
Toisiolaki eli laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä astui voimaan vuonna 2019. Lain säätämisen tavoitteet olivat hyviä, mutta sen tulkinnoista on aiheutunut merkittäviä riskejä.
Tutkijoille ehkä suurimmat ongelmat liittyvät tulkintoihin pseudonymisoidusta (koodatusta) henkilötiedosta, joka Suomessa tulkitaan usein henkilötiedoksi, jos on edes teoreettinen mahdollisuus yhdistää koodi henkilöön. Tämä tulkintalinja poikkeaa useiden EU-jäsenvaltioiden linjasta ja saattaa vähentää kiinnostusta investoida suomalaiseen tutkimukseen.
Lisäksi muun muassa lain soveltuvuus suostumustilanteissa on epäselvää, ja tietoturvallisen käyttöympäristön kansalliset lisärajoitukset vaikeuttavat suomalaisten osallistumista EU-rahoitteisiin monikansallisiin tutkimuksiin. Ongelmia aiheuttavat myös kustannukset ja käsittelyajat.
Vaikka toisiolakia ei ilmeisesti lähiaikoina avata, sen soveltamista ja tulkintoja voidaan kehittää. Biopankkilaki on osoittautunut toimivaksi, mutta se on vanhentunut ja parhaillaan uudistettavana. Molempien lakien uudistuksessa on välttämätöntä kuunnella tutkimustyön asiantuntijoita.
Hyvän lainsäädännön avulla terveysdata saadaan nopeasti, laadukkaasti ja turvallisesti tutkimuskäyttöön ja siten tuottamaan hyötyä meille kaikille.
TOINEN MAHDOLLISUUS on tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (TKI) rahoitus.
Joulukuussa 2021 uutisoitiin, että parlamentaarinen TKI-työryhmä esittää lakia tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Julkisen sektorin osuus lisäpanostuksista olisi kolmannes ja yritysten kaksi kolmasosaa.
Tämä on oikea suunta ja hyvä tahtotila, joka voi antaa lisää vauhtia TKI-toimintaan.
Terveysalan tutkimuksen keskeinen tukipilari Suomessa on Helsingin yliopistollinen sairaala HUS, joka on yksi Euroopan suurimmista sairaaloista ja listattu maailman parhaimpien joukkoon.
HUSin rooli muuttuu sote-uudistuksen yhteydessä. Parhaillaan keskustellaan siitä, miten varmistetaan vahvan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan jatkuminen HUSissa. Tässä onnistuminen on ratkaisevan tärkeää.
Toivottavasti sote-uudistus tuo myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää laajempaa laadukasta terveysdataa, minkä avulla voidaan muun muassa kehittää yhä parempia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä digitaalisia tekoälyratkaisuja.
KOLMAS MAHDOLLISUUS on startup-rahoitus.
Terveysteknologian ja lääkeinnovaatioiden kehittäminen on moneen muuhun toimialaan verrattuna hidasta, kallista ja riskialtista.
Toimiala on tiukasti säännelty ja asiakkaat karttavat riskejä. Tuotekehitys ja validointi voivat viedä vuosia. Varhaisen vaiheen rahoitus nousee monelle startupille ongelmaksi.
Ala tarvitsee erikoistuneita pääomasijoittajia, jotka tuntevat tämän problematiikan, ovat kärsivällisiä ja osaavat tukea yrittäjää varsinkin toiminnan alkuvaiheessa.
TERVEYSEKOSYSTEEMIN KEHITTÄJÄ Health Capital Helsinki ja alan startupien yhdistys Upgraded toteuttivat hiljattain tutkimuksen, jossa selvitettiin startupien tarpeita ja kipupisteitä.
Yritysten haasteista nousi tutkimuksessa esiin nimenomaan varhaisen vaiheen rahoituksen puute. Jopa 85 prosenttia vastaajista kertoi, että rahoitusta tarvitaan välittömästi tai vuoden kuluessa.
Suomessa on muutamia toimialan tuntevia ja siihen erikoistuneita sijoittajia, mutta ei riittävästi vastaamaan tarpeeseen.
Tarvitsemme siksi kotimaisia terveystoimialaan erikoistuneita pääomarahastoja kansainvälisten sijoittajien rinnalle rahoittamaan suomalaisia terveysalan startupeja.
SUOMI ON hyvässä nosteessa. Vaikka epävarmuuksia ja uhkia on ilmassa, näen paljon enemmän positiivista – ja valtavasti kiinnostavia mahdollisuuksia.
Meillä tehdään upeita innovaatioita, minkä lisäksi nuorilla tutkijoilla ja yrittäjillä on intoa ja rohkeutta lähteä maailmalle. Terveysala ja luonnontieteet voivat paitsi tuoda tänne työpaikkoja ja hyvinvointia myös kirjaimellisesti pelastaa ihmiskunnan.
Tehdään kaikki oma osamme, jotta Suomesta tulee maailman paras innovaatioympäristö terveyden ja luonnontieteiden alalla.
Juha Paakkola
Kirjoittaja on Health Capital Helsingin johtaja.
