Tekoäly muuttaa terveydenhuollon käytäntöjä radikaalisti tulevina parinakymmenenä vuotena, sanovat alan asiantuntijat.
”Tekoälyn hyödyntäminen kannattaisi aloittaa perusterveydenhuollosta, jotta se hyödyttäisi mahdollisimman monia”, sanoo Auria Tietopalvelun johtaja Arho Virkki.
Auria Tietopalvelu ylläpitää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasrekisterin kliinisiä potilastietoja, joita muun muassa tutkijat voivat hyödyntää.
Diabetesta sairastaa puoli miljoonaa suomalaista. Sairauden hoitoon hupenee 15 prosenttia perusterveydenhuollon menoista. Diabeetikkojen hoitokäytännöt kuitenkin vaihtelevat sekä maakunnittain että yksiköittäin.
”Jos erilaiset hoitotavat ja -polut saadaan koottua yhteen, tekoäly pystyy analysoimaan ja seulomaan tehokkaimmilta vaikuttavat käytännöt asiantuntijoiden arvioitaviksi”, Virkki kertoo.
Sujuvat hoitopolut puolestaan parantavat diabeetikkojen hoidon laatua ja alentavat sairaudesta syntyviä kustannuksia.
Yksilöllisiä syöpähoitoja
Tekoäly mahdollistaa myös entistä yksilöllisemmän hoidon syöpäpotilaille.
Turun yliopiston tutkijat etsivät tekoälyn avulla mallia, jolla voitaisiin ennustaa, kuinka kastraatioresistentti eturauhassyöpä etenee ja miten sen hoito onnistuu.
Sairauden kulun ennakoinnissa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa maailmassa todellista kliinistä dataa. Tutkimustapa voidaan monistaa myös muiden sairauksien kulun ja hoidon tehon ennustamiseen.
”Syöpä ei ole yksi sairaus, vaan siinä on jopa satoja alatyyppejä, joihin tehoavat erilaiset hoidot”, tutkimukseen osallistunut Virkki muistuttaa.
”Tarkka diagnoosi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää oikean hoidon valitsemiseksi.”
Aikaa vapautuu hoitotyöhön
Kun terveydenhoidon käytäntöjä voidaan tekoälyn avulla automatisoida, hoitohenkilöstö vapautuu monista rutiinitehtävistä. Näin jää enemmän aikaa varsinaisen potilas- ja hoivatyön tekemiseen.
”Nykyiset robotit ja älykkäät apuvälineet ovat hyödyllisiä erityisesti sellaisissa rutiinitehtävissä, joissa ihmisten kohtaaminen ei ole olennaista. Tällaisia ovat esimerkiksi logistiset tehtävät, kuten ruoka- ja lääkekuljetukset”, kertoo erityisasiantuntija Janne Lahtiranta Turku Science Park Oy:stä.
”Kohtaamisen merkityksen kasvaessa myös teknologian rooli muuttuu. Kehittyneestä teknologiasta voi tulla tekoälykehityksen myötä kumppani, kuten palvelurobotiikassa on käymässä.”
Tekoälyn sovelluksista terveydenhuollossa, lääkekehityksessä ja bioteknologiassa keskustellaan kevään Life Science Live -tapahtumassa, jonka järjestäjiin Turku Science Park kuuluu. Tapahtuman muita järjestäjiä ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu.
Kansainvälinen tapahtuma kokoaa tekoälyn osaajat Turkuun 15.–16. toukokuuta 2019.
Päivi Ikonen
