Tietoisuus on konkreettinen fysikaalinen luonnonilmiö, joka ei ole erityisen poikkeuksellinen muiden luonnonilmiöiden joukossa.
Näin esittävät Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat tuoreessa tutkimuksessaan, jonka julkaisi Consciousness and Cognition -lehti.
Turkulaisten teorian mukaan tietoisuutta voidaan havainnoida ja mallintaa samalla tavoin kuin luonnonilmiöitä ylipäätään. Näin he haastavat käsityksen, että kokemukset olisivat perustavanlaatuisesti erilaisia kuin fysikaaliset ilmiöt.
Kokemukset on tehty atomeista
”Karkeasti ilmaisten kokemuksemme on tehty atomeista”, tiivistää tutkimuksen vastaava kirjoittaja Jussi Jylkkä Åbo Akademista. Jylkkä on koulutukseltaan sekä filosofian että psykologian tohtori.
Tutkimuksen toinen tekijä on kognitiivisen neurotieteen dosentti Henry Railo Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Railon mukaan aivojen ja ajatusten välillä on vain näkökulmaero.
”Tällä on sovelluksia vaikkapa lääketieteessä”, Railo sanoo yliopiston nettisivuilla.
Perinteisen dualistisen ajattelun mukaan aivot ovat ”todellisemmat” kuin ajatukset. Tämä voi Railon mukaan johtaa siihen, että lääkehoitoa pidetään parempana kuin terapiaa.
Tietoisuus määrittää tieteen rajat
Mutta miksi ihmisen oma kokemusmaailma vaikuttaa erilaiselta kuin neurotieteen kuvaukset? Voiko esimerkiksi rakkauden tunne olla pelkkää hermosolujen aktivaatiota?
Jylkän ja Railon mukaan näennäinen ero on suhteellinen ja riippuu tarkastelijasta. He kuvailevat asiaa esimerkin avulla.
Pekka kokee rakkautta, ja neurotieteilijä Mari tarkkailee Pekan kokemuksen hermostollisia mekanismeja. Marille Pekan kokemus on ulkoinen luonnonilmiö, joka tuottaa Marin tarkastelemat aivokuvat ja joita Mari mallintaa tieteellisin termein.
Pekka taas ei havaitse rakkautta tai tietoisuuttaan välillisesti, vaan hän itse on luonnonilmiö, jota Mari tarkkailee.
”Tämä on tutkimuksemme toinen keskeinen tulos: Marin tieteellinen selitys Pekan tietoisuudesta on osa Marin tietoisuutta. Tässä mielessä tietoisuus määrittää tieteen rajat”, Jylkkä sanoo.
”Tieteilijä ei voi ikinä astua tietoisuutensa ulkopuolelle ja katsoa, millainen maailma itsessään on.”
