Rauduskoivunäytteistä kasvatettu mikrobin puhdasviljelmä kasvatusmaljalla, joista jokainen sisältää vain yhden mikrobilajin kasvustoa. Kuva: Janne Koskimäki/Oulun yliopisto.

Tšernobylin koivut elävät yhä stressioloissa – etsivät ystäviä uusista mikrobeista

Tšernobylin ydinturman vahingoittamat koivut valikoivat itselleen sopivia symbionttimikrobeja entistä löysemmällä seulalla.

Tähän viittaavat suomalais-ukrainalaisen tutkimuksen alustavat tulokset.

Oulun yliopiston tutkijat olettivat aiemmin, että symbioosi mikrobien kanssa voisi säteilyn vaikutuksesta muuttua herkemmin parasiittiseksi eli haitalliseksi koivulle.

Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään sitä, miksi niin sanotun Punaisen metsän koivu on valinnut uudenlaiset seuralaiset.

”Kykenevätkö ne ehkä paremmin auttamaan koivun kasvua säteilyn alla?”, pohtii tutkija Janne Koskimäki.

Punaiseksi metsäksi kutsutaan Tšernobylin voimalan läheistä metsää, jonka männyt muuttuivat punaisiksi ja kuolivat pystyyn.

Venäjän hyökkäys keskeytti tutkimuksen

Suomalaiset ja ukrainalaiset tutkijat ovat jo vuosia selvittäneet puiden symbioosia eli vuorovaikutussuhteita mikrobien kanssa stressaavissa oloissa.

Venäjä kuitenkin miehitti Punaisen metsän hyökättyään Ukrainaan helmikuussa 2022. Miehittäjät kaivoivat maaperää ja levittivät uudelleen radioaktiivista pölyä maastoon.

Samalla monet pitkäaikaistutkimukset eliöiden sopeutumisesta säteilyyn häiriintyivät.

Oululaiset Koskimäki ja Anna Maria Pirttilä ehtivät kiovalaisen Yevhen Tukalenkon ja Jyväskylän yliopiston Phillip Wattsin ja Anton Lavrinienkon kanssa kerätä koivuista näytteitä ennen hyökkäystä.

Punainen metsä on ainutlaatuinen koekenttä

”Ukrainassa tieteen tekeminen on ollut hyvin haastavaa sodan aikana”, kertoo Oulun yliopistossa työskentelevä ukrainalaistutkija Olga Podolich.

”Monet tutkijat ovat joutuneet työskentelemään väkivallan uhan alla ja muuttamaan turvallisempiin paikkoihin. Kansainvälinen tuki on auttanut ukrainalaisia tutkijoita jatkamaan työtään vaikeista olosuhteista huolimatta.”

Tšernobylin, ukrainalaisittain Tšornobylin ydinvoimalan reaktori räjähti keväällä 1986 silloisessa Neuvostoliitossa nykyisen Ukrainan alueella.

Radioaktiivisen saastumisen vuoksi entisen voimala-alueen ympärille perustettiin eristetty suojavyöhyke.

Punaisen metsän eliöstö on ihmistoiminnan puuttumisen vuoksi runsas ja monimuotoinen, joten siellä on hyvä mahdollisuus tutkia taustasäteilyn vaikutuksia.

Lue myös:

Tšernobylin ydinturma loi aavekaupungin


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä. 

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia