Farmasian tohtori Marjut Roponen on aloittanut Itä-Suomen yliopiston ympäristöaltisteiden toksikologian professorina. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat hengitettävät altisteet ja erityisesti se, kuinka ne vaikuttavat lasten terveyteen.

Marjut Roponen on tehnyt jo kauan yhteistyötä muun muassa kiinalaisten tutkijoiden kanssa. Kiinassa olisi ainutlaatuinen mahdollisuus selvittää teollisuuskaupungissa syntyvien lasten altistumista ilmansaasteille.

”Siellä voisi tutkia äidin ja lapsen monialtistumista, eikä pelkästään ilmansaasteita, vaan myös ravinnon ja juomaveden kautta tapahtuvaa altistumista”, Roponen kertoo Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.

”Olen haaveillut tällaisen hankkeen toteuttamisesta jo pitkään, mutta maailmanpoliittinen ja pandemiatilanne ovat rajoittaneet erityisesti Kaakkois-Aasiaan kohdistuvaa tutkimustoimintaa.”

Roposen mukaan Ilmansaasteiden vaikutuksia on kyllä tutkittu mutta aikuisilla, Jostakin syystä lapset ovat jääneet tutkimusten ulkopuolelle.

Jos Kiina-hanke toteutuu, Roposen tehtävänä on vastasyntyneiden tulehdustilan sekä immunologisen järjestelmän säätely- ja toimintahäiriöiden tunnistaminen.

Raskaudenaikaisen altistumisen, vastasyntyneistä mahdollisesti havaittavien muutosten ja kohonneen sairastumisriskin väliset yhteydet selvitetään yhteistyössä epidemiologien ja altistumisen- ja riskinarvioijien kanssa.

”Pitkällä tähtäimellä tutkimukset voisivat tuottaa tietoa siitä, mitä päästöjä rajoittamalla voidaan tehokkaimmin suojella syntymättömien lasten terveyttä.”

Siitepölyilmasto muuttumassa, heinäallergiat korostuvat

Ympäristöaltisteiden toksikologiassa tutkitaan erilaisia ympäristössä olevia altisteita, jotka voivat heikentää terveyttä. Osa altisteista on hyödyllisiä ja terveyttä turvaavia.

Roposen mukaan esimerkiksi siitepölyilmasto on muuttumassa.

”Selvitämme parhaillaan, miten tämä tulee vaikuttamaan Suomessa. Aiheesta on tehty paljon tutkimusta muualla, mutta Suomessa ennuste on erilainen. Meillä heinäallergioiden merkitys tulee korostumaan”, professori kertoo.

Syynä on se, että ilmastonmuutos tekee Suomen kesistä entistä lämpimämpiä ja sateisempia. Tällaiset olot suosivat juuri heinien kukintaa.

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa paneudutaan heinien allergeenisuuden muuttumiseen uusissa oloissa. Roposen ryhmä on jo tehnyt kasvatuskammiokokeita. Ne kertovat, että sama siitepölymäärä voi tulevaisuudessa sisältää jopa tuplasti enemmän allergeenejä.

”Jo nyt monella on vuosittain vaikea tilanne parin kuukauden ajan, kun lääkkeet eivät enää tehoa allergiaoireisiin toivotulla tavalla. Tämä heikentää elämänlaatua, mutta maksaa myös paljon rahaa yhteiskunnalle.”

Professorin mukaan on tärkeää selvittää, voisiko siitepölyallergian hoitoa sopeuttaa. Täsmällisemmistä siitepölyennusteista voisi myös olla apua. Niihin tarvittavia havainnointilaitteita kehittää Ilmatieteen laitos.

(Kuva Itä-Suomen yliopisto) Marjut Roponen toimi ennen professuuriaan alan apulaisprofessorina ja tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Hän on työskennellyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja sen edeltäjässä Kansanterveyslaitoksessa.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.