Turkulaiset biokemistit löysivät uuden kantasolujen säätelijän

Ihon kantasolujen pinnalla oleva embigiini-niminen molekyyli säätelee kantasolujen toimintaa.

Havainnon tekivät Turun yliopiston ja Lontoon King’s Collegen tutkijat, joiden tulokset julkaisi Developmental Cell -lehti.

Turun yliopistossa tehdyissä biokemiallisissa kokeissa tutkijat pystyivät osoittamaan, että embigiini sitoutuu tiukasti fibronektiini-nimiseen proteiinin, jota on runsaasti solujen välissä ja johon solut tarttuvat.

”Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa, jonka tutkijoita oli myös projektissa mukana, on aivan maailmanlaajuista huippuosaamista proteiinien toiminnan ja rakenteen tutkimuksessa”, sanoo Turun yliopiston biokemian professori Jyrki Heino.

Toimii elimistössä täsmälleen samoin kuin koeputkessa

Embigiini löytyi alkioiden pahanlaatuisten kasvainten soluista jo vuosikymmeniä sitten.

”On ollut kuitenkin täysi mysteeri, millä tavalla kyseinen molekyyli toimii ja mikä on sen tehtävä elimistön normaaleissa soluissa”, kertoo projektin päätutkija Kalle Sipilä King’s Collegesta.

Tutkijoiden mukaan on erityisen mielenkiintoista, että embigiini näyttää toimivan elimistössä täsmälleen samalla tavalla kuin koeputkessa.

Kun tutkijat poistivat molekyylit kantasoluista hiiren genomia muokkaamalla, kantasolut irrottivat otteensa soluväliaineesta ja käynnistivät erilaistumisen ennenaikaisesti.

Sipilän mukaan embigiini ei ainoastaan auta soluja tarttumaan ja erilaistumaan täsmällisesti, vaan se myös ohjaa solun pinnalle kuljettajaproteiineja, joiden läpi rasvamolekyylien aihiot pääsevät solujen sisään. Niitä tarvitaan erityisesti talia ihon pinnalle tuottavissa soluissa.

Kantasoluhoitoja kehitetään intensiivisesti

Monet elimistön kudokset uusiutuvat niissä olevien kantasolujen avulla. Lähes kaikille kantasoluille on tärkeää niiden vuorovaikutus oman ympäristönsä kanssa.

Euroopan lääkevirasto hyväksyi ensimmäisen kantasoluterapian vuonna 2015. Hoito on tarkoitettu silmän vahingoittuneen sarveiskalvon hoitoon.

Erilaisten kantasolujen soveltuvuutta sairauksien seurauksena tuhoutuneiden kudosten korjaamiseen tutkitaan parhaillaan intensiivisesti.

Kalle Sipilän mukaan yksi kantasolututkimuksen suurista haasteista liittyy nimenomaan siihen, kuinka luoda laboratoriossa kantasolulle keinotekoinen ympäristö, johon se pystyy tarttumaan siten, että jakautuminen ja erilaistuminen tapahtuvat kuin oikeassa kudoksessa.

(Kuva Turun yliopisto) Embigiinimolekyyliä (vihreä) on erityisen paljon niissä ihosoluissa, jotka erilaistuvat talirauhaseksi. Ihon solujen tumat on värjätty sinisellä; pitkulaiset rakenteet ovat karvatuppia.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia