Kemia-lehden numerosta 2/2021 tehty lukijatutkimus keräsi ennätyksellisen määrän vastauksia. Kaikkiaan 443 lukijaa vastasi kyselyyn ja antoi runsaasti myös avointa palautetta.
Leena Joutsen
Tutkimukseen vastanneiden enemmistö, 57 prosenttia, on Kemian Seurojen jäseniä, ja heistä 83 prosenttia kertoi lukevansa jokaisen numeron. Stipendivuosikertana lehden saa 14 prosenttia vastaajista.
Lehteä luetaan myös työpaikoilla, kotiin tilattuna tai lahjaksi saatuna.
Vastaajista 63 prosenttia on seurannut lehteä vähintään viisi vuotta, 38 prosenttia yli 20 vuotta.
Painettu lehti on selvästi suosituin käyttöliittymä Kemia-lehteen. Seurojen jäsenistä 86 prosenttia haluaa lukea vain tai pääosin printtilehteä, kaikista vastaajista 75 prosenttia.
Tutkimukseen osallistuneista 12 prosenttia lukee vain lehden uutiskirjettä ja muita digisisältöjä, ei printtilehteä.
Toisaalta myös nettisivustolla www.kemiamedia.fi on kasvava lukijakuntansa. Statistiikka osoittaa, että sivustolla on nykyisin yli 6 000 kävijää ja yli 30 000 sivukatselua kuukaudessa.
Luvut ovat yli kaksinkertaistuneet koronapandemian aikana. Luetuimmista ja jaetuimmista jutuista suurin osa liittyy juuri kilpajuoksuun virusta vastaan.
Lehden Facebook-sivuilla on yli 750 seuraajaa. Melko harva, 16 prosenttia vastaajista, toivoo lehden näkyvän myös Instagramissa, twitterissä tai LinkedInissä.
Lehden peruspainos on nykyisin reilut 5 000 kappaletta. Yhtä painettua lehteä lukee keskimäärin kaksi henkeä, ja jokaista numeroa luetaan keskimäärin kaksi kertaa.
Poikkeuksellisen paljon palautetta
Lukijatutkimus toteutettiin erityisesti ammatti- ja järjestölehdille kehitetyllä Adam-tutkimuksella ja Aikakausmedian tuella.
Liitto teetti kaikkiaan 20 jäsenlehdelleen Adam-tutkimuksen, jotka toteutti alkuvuoden aikana JHelske Research.
”Kemia-lehti sai poikkeuksellisen runsaasti avointa palautetta”, kertoo tutkija Jukka Helske.
Palautteen perusteella lukijat ovat valtaosin tyytyväisiä lehteensä.
Avoimeen, ei-pakolliseen kysymykseen Mitä mieltä olet Kemia-lehdestä tuli huimat 280 vastausta. Näistä peräti 93 prosenttia oli sävyltään myönteisiä, neljä prosenttia neutraaleja ja kolme prosenttia kielteisiä.
Helske nostaa esiin korkean osallistumisprosentin.
”Vastausaktiivisuus oli noin yhdeksän prosenttia, mikä on tutkittujen lehtien mitalisarjaa. Myös Kemia-lehden mainosten huomioarvo ylitti tutkittujen lehtien keskiarvon.”
”Toimin ostajana, joten lehden kautta tulevat alan mainokset ja informaatiot ovat minulle erityisen tärkeitä”, yksi vastaajista perustelee.
Yli puolet vastaajista on ammatiltaan toimihenkilöitä, asiantuntijoita tai johtavassa asemassa. Vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto on 87 prosentilla vastaajista, valtaosa lopuista on opiskelijoita.
Stipendi- ja opiskelijalukijoiden ansiosta ikäjakauma ulottuu teini-ikäisistä eläkeläisiin. Lehdellä on enemmän sekä alle 30- että yli 50-vuotiaita lukijoita kuin verrokkiryhmällä.
Vastaajista 66 prosenttia oli naisia, verrokkiryhmässä naisvastaajia oli 54 prosenttia.
Työelämässä mukana olevista lukijoista neljä viidestä tekee itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa hankintapäätöksiä.
Lue lisää lukijatutkimuksen tuloksista täältä.
Kemia-lehdestä sanottua
”Ihana lehti jossa mielenkiintoisia aiheita. Lehti tarjoaa hyvän näkymän siitä, millaiselle alalle tulee työllistymään.”
”Kemia ei ole esillä tiedotusvälineissä niin paljon kuin sen pitäisi olla. On hyvä, että näin tärkeällä tiedon alalla on oma, tasokas julkaisu Suomessa.”
”Hyviä oli mm. jutut kemisteistä sodan aikana, vuosikymmenten päästä taas kirjoitetaan kemistit koronaa kukistamassa.”
”Ammattilaiselle hyödyllisiä ovat myös yritysten mainokset erilaisine tuote- ja palveluratkaisuineen.”
”Suomalaiset naiset ja kemia palsta on superhyvä!”
”Olisiko suomalaisista mieskemisteistä kertovan sarjan vuoro?”
”Miten olisi ”Senioripalsta”? Eläköityneet kemistit ovat nähneet maailman muutoksia ja sitä olisi ehkä hyvä välittää nuoremmillekin.”
”Keemikko on aina lehden kohokohtia.”
”Viimeisintä numeroanne lukivat myös alakouluikäiset lapset, kun kannessa oli Ida!”
”Instagram tili olisi ihana ja siellä voisi jakaa tietoiskuja alaan liittyen.”
”Älkää lähtekö liikaa panostamaan some-hömpötykseen.”
”Toivon, että paperilehti säilyy! Siihen on helppo tarttua. Seurattavia sähköisiä kanavia on jo aivan liikaa.”
”Otan lehdet talteen ja luen sitten uudelleen vaikka vuosienkin päästä.”
”Lehti on opettanut minulle paljon uutta unelma-alastani. Siitä saan tietoa, jota en muualta kuulisi.”
