Kaksi erilaista lääkemolekyylia on osoittautunut tehokkaiksi hermosolujen suojakerroksen uudelleenkasvun käynnistäjiksi, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus.
Uudet molekyylit esittelee apulaisprofessori Merja Voutilaisen ryhmän tutkijan Tapani Koppisen 8. toukokuuta tarkastettu väitöskirja.
Ensimmäinen niistä vaikuttaa aivosolujen sisäiseen stressimekanismiin. MS-taudin aiheuttamissa vaurioalueissa stressireaktio on jatkuvasti ylikierroksilla, mikä estää hermoja korjaavia soluja tekemästä työtään.
Kun mekanismi estettiin uudella lääkemolekyylillä, remyelinaatio kiihtyi ja tehostui merkittävästi MS-taudin kaltaisissa kudosvaurioissa. Tutkimus on julkaistu Molecular Therapy -lehdessä.
Toinen molekyyli iskee vaurioalueen ympärille muodostuvaan arpikudokseen, joka toimii fyysisenä esteenä hermosolujen uusiutumiselle. Artikkelin lääkkeen vaikutuksesta on julkaissut Neuropharmacology-lehti.
Vaatii vielä lisätutkimuksia
Helsinkiläistulokset perustuvat solumalleihin ja eläinkokeisiin. Lääkemolekyylien teho ihmisiin on vielä selvitettävä erikseen.
Yksi haaste on veri-aivoeste, joka estää monia aineita pääsemästä aivoihin. Lupaava tutkimustulos oli, että molemmat molekyylit saavuttivat tehokkaasti koe-eläinten keskushermoston.
”Kehittämämme lääkemolekyylit yritetään saada kliinisiin kokeisiin, jolloin niistä voisi tulla jonain päivänä ensimmäisiä MS-taudin remyelinaatiota tehostavia lääkkeitä”, Merja Voutilainen kertoo.
”Sillä välin tuloksemme voivat auttaa MS-taudin remyelinaatiota estävien tautimekanismien tutkimuksessa.”
Suomessa poikkeuksellisen yleinen tauti
MS-taudissa potilaan oma immuunijärjestelmä hyökkää myeliiniä eli hermosoluja ympäröivää suojavaippaa vastaan.
Kun suojakerros tuhoutuu, hermosolujen toiminta heikkenee, ja ne voivat lopulta kuolla kokonaan. Seurauksena voi olla näköhäiriöitä, voimattomuutta, liikkumisvaikeuksia tai muita neurologisia oireita, jotka saattavat jäädä pysyviksi.
Nykyiset MS-lääkkeet hillitsevät immuunijärjestelmän yliaktiivisuutta, mutta ne eivät pysty korjaamaan jo syntyneitä hermovaurioita. Tämä on erityinen ongelma taudin etenevässä muodossa.
MS-tauti eli multippeliskleroosi on maailman yleisin nuorten aikuisten krooninen neurologinen sairaus. Suomessa sitä sairastaa noin 13 000 henkeä, ja taudin esiintyvyys kuuluu maailman suurimpiin. Tapausten määrä on viime vuosina kasvanut erityisesti naisilla.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
