Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten mikrobikasvuun? Millaiset ovat muuttuvan mikrobiston vaikutukset sisäilmaan?
Entä miten rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut heijastuvat rakennettuun ympäristöön ja sisäilman laatuun sekä mikroskooppisiin organismeihin, jotka puolestaan vaikuttavat asumisterveyteen?
Kysymyksiin aletaan etsiä vastauksia kolmen suomalaisyliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa, joka starttaa tammikuussa 2020.
Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta vetää professori Phillip Watts Jyväskylän yliopistosta. Hanke kuuluu akatemian Ilmastonmuutos ja terveys -ohjelmaan.
Elämä vietetään sisätiloissa
Ilmastomallit ennustavat, että rakennukset altistuvat mikrobikasvulle aiempaa suuremmassa määrin, ja tämä vaikuttaa sekä rakenteiden että asukkaiden terveyteen.
”Ihmiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa”, Phillip Watts muistuttaa.
”Terveytemme riippuu rakennetussa ympäristössä kasvavien mikrosienten ja muiden mikrobien yhteisöistä ja niille tai niiden aineenvaihdunnan tuotteille altistumisesta.”
Itä-Suomen yliopisto selvittää hankkeessa etenkin uusien biopohjaisten rakennusmateriaalien ominaisuuksia.
”Tutkimme, miten kosteuden ja lämpötilan muutokset vaikuttavat materiaaleihin ja siihen, miten ei-toivotut mikroskooppiset organismit niissä kasvavat”, kertoo apulaisprofessori Antti Haapala.
Kolmantena tutkimustahona toimii Oulun yliopisto, jota edustaa yliopisto-opettaja Filip Fedorik rakenteiden ja rakentamisteknologian tutkimusryhmästä.
Mikrobikasvustojen muutoksia tutkitaan keräämällä mikrobinäytteitä eri puolilta Suomea. Konsortio etsii parhaillaan yhteistyökumppania näytteiden toimittamiseen.
