Professori Ulla Lassin päämääränä ovat uudet, ympäristöllisesti kestävät materiaalit ja prosessit.
Sisko Loikkanen
Joillakin ihmisillä uravalinta osuu onnekkaasti aivan nappiin. Tähän joukkoon kuuluu myös Oulun yliopiston soveltavan kemian ja prosessikemian professori Ulla Lassi.
”Minä olen unelma-ammatissani”, Lassi heläyttää.
Tutkijan mielestä kemia on luovin ala, mitä olla voi. Erityisesti häntä kiehtovat tieteenalan haastavuus ja sen monipuolisuus.
”Tässä innostuu joka päivä uudestaan, kun koko ajan oppii uutta”, professori hymyilee.
Ulla Lassi johtaa Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikköä, jossa ekologisuus on kantava teema. Prosessikemian tutkimuksessa otetaan aina huomioon kestävyyden kannalta tärkeät kriteerit.
”Pyrimme käyttämään vihreitä liuottimia, vähentämään kemikaalien käyttöä, käyttämään alhaisia reaktiolämpötiloja ja hyödyntämään prosessien sekundäärivirrat”, hän luettelee.
Oulun lisäksi Lassi työskentelee Kokkolan yliopistokeskuksessa, jossa hänen tutkimusryhmänsä kehittää uusia materiaaleja litiumioniakkuihin ja katalyytteihin.
Tutkimusaiheen valinnan taustalla vaikuttavat Keski-Pohjanmaan runsaat litiumvarannot. Niitä aikoo hyödyntää suomalainen Keliber Oy, joka suunnittelee Kokkolaan litiumkemiantehdasta.
”Kokkolaan on tulossa muutakin akkukemikaalien tuotantoon liittyvää teollisuutta ja tukitoimintaa.”
Lassin tutkimustyön keskiössä ovat katodimateriaalit, joita akuissa tarvitaan varastoimaan kemiallista energiaa. Katodimateriaalit ovat litioituja siirtymämetallioksideja, koboltti-, mangaani- ja nikkelioksideja.
Professori toimii myös vastuullisena johtajana kahdessa hankkeessa, jotka pyrkivät hyödyntämään Oulun yliopiston ja VTT:n painetun elektroniikan osaamista akkutuotannossa.
Uudentyyppiset akkukennot painetaan rullalta rullalle -menetelmällä. Painettavassa kennoteknologiassa nykyakkujen haitallinen nestemäinen elektrolyytti korvataan kiinteällä, jauhemaisella aineella.
”Pyrimme sekä vähentämään kriittisten metallien tarvetta että ottamaan käyttöön nykyistä vihreämpiä vaihtoehtoja akkukennojen elektrolyyteille”, Lassi kertoo.
Hänen ryhmänsä tutkii myös teollisten sivutuotteiden hyödyntämistä lääkeainejäämien hapettajina vedenpuhdistuksessa sekä biomassapohjaisen hiilen valmistusta monenlaisiin sovelluksiin.
Juttu Ulla Lassista ilmestyi numerossa 6/2020 Kemia-lehden sarjassa Suomalaiset naiset ja kemia. Lue koko juttu täältä.
(Kuva Janne Pesonen) Kiinteä tutkimuskumppanuus teollisuuden kanssa on Ulla Lassille mieluista. ”Se antaa tutkimukselle uudenlaista sisältöä”, professori kiittelee.
