Maa- ja metsätalouden valumavesiä voitaisiin mahdollisesti puhdistaa suuressakin mitassa uppopuupuhdistamoissa.
Näin arvelee Suomen ympäristökeskus, joka ryhtyy kokeilemaan puupuhdistamojen toimintaa uudessa hankkeessaan.
PuuValuVesi-projektissa (Puupuhdistamojen valuma-aluetason pilotointi maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa) tutkitaan vesien luontaisen puhdistumisen tehostamista uppopuurakenteilla erilaisilla valuma-alueilla.
Tutkimusta tehdään vesiensuojelurakenteissa, purku-uomissa, pienvesissä ja rantavyöhykkeillä.
Tutkijoiden tavoitteena on myös parantaa vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa. Ilmastobonus on, että uponnut puuaines säilyy vedessä eliöstön ruokapöytänä ja samalla hiilivarastona suotuisissa oloissa jopa tuhansia vuosia.
Teho jo osoitettu turvemetsissä
Uppopuupuhdistamojen teho on jo aiemmin todettu muun muassa turvemetsien laskeutusaltaissa. Puupuhdistamo vähensi tulva-ajan kiintoainekuormitusta lähes 80 prosenttia.
Tutkimusaluetta laajennetaan, koska valunta- ja kuormitushuiput ovat ilmastonmuutoksen myötä kasvussa.
”Nykyiset vesiensuojelukeinot uhkaavat jäädä riittämättömiksi, etenkin kun ojitusalueiden alapuolisia virtavesiuomia on vuosikymmenten saatossa oiottu ja perattu”, sanoo johtava tutkija Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta.
Uusi hanke selvittää hänen mukaansa myös sitä, miten uppopuupuhdistamo toimii erilaisissa kuormitustilanteissa, millaisia jälkihuollon tarpeita puun lisäyksistä voi aiheutua ja mitä hyötyä puupuhdistamoista voi olla vesiluonnon monimuotoisuudelle.
Hankkeeseen osallistuvat muun muassa Pro Agria, Metsäkeskus, Metsähallitus ja Metsä Group.
(Kuva Kari-Matti Vuori) Uppopuupuhdistamon rakennustöitä keväällä 2019. Puhdistamo rakennettiin Karstulassa Vahankajoen valuma-alueella sijaitsevaan kunnostusojituksen laskeutusaltaaseen.