Biosensoreilla voidaan mitata elimistön biomolekyylejä, kuten proteiineja, hyvin tarkasti. Tämä on olennaista sekä sairauksien varhaisessa diagnostiikassa että hoidon vaikutusten seurannassa.

Biosensoreita käytetään esimerkiksi diabeetikoiden verensokerin seurannassa ja sydänkohtaukseen viittaavien merkkiaineiden etsimisessä. Parhaillaan sensoreita kehitetään myös syövän varhaiseen tunnistamiseen.

”Oulu maailman johtavaksi keskukseksi”

Caglar Elbukenin johtaman tutkimuksen tavoitteena ovat molekyylisensorit, jotka pystyvät tunnistamaan ja mittaamaan yksittäisiä biomolekyylejä solutasolla.

Hyödyntämällä solujen luonnollisia viestintätapoja ja nanoantureita tutkijat pyrkivät rakentamaan sensoreita, jotka jäljittelevät keinotekoisia soluja.

Hankkeessa kehitetään myös uudenlaista ramanspektroskopiaan perustuvaa anturitekniikkaa, joka mahdollistaa yksittäisten proteiinimolekyylien tunnistamisen hyvin pienistä näytetilavuuksista.

”Kehittämämme teknologiat voivat asemoida Oulun yhdeksi maailman johtavista keskuksista biosensoriteknologian alalla”, Elbuken uskoo.

”Tämän tutkimuksen vaikutukset voivat ulottua laajasti terveydenhuoltoon ja parantaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa globaalisti.”

Kymmenien tutkijoiden yhteisponnistus

Elbukenilla on yhteisprofessuuri, jota hän hoitaa Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa ja VTT:ssä. Hän on myös Oulun yliopiston Kvantum-instituutin johtava tutkija.

Molekyylisensoritutkimukseen Oulun yliopistossa osallistuu viisi ryhmää, joissa työskentelee liki 80 tutkijaa.

Elbukenin lisäksi vastuullisina tutkijoina toimivat professorit Aki Manninen, Seppo Vainio ja Simo Saarakkala sekä apulaisprofessori Jian-An Huang.

Hankkeessa yhdistyvät biokemia, biofysiikka, optinen nanoteknologia, mikrofluidistiikka ja solubiologia.

Päivi Ikonen