Italialaisen Padovan yliopiston tutkijat ovat löytäneet Utsjoelta katajan, jonka iäksi he määrittivät vuosirenkaita tutkimalla 1 647 vuotta.

Kataja on alkanut kasvaa Utsjoella viimeistään vuonna 260, ja kasvi on kuollut vuonna 1906.

Todennäköisesti pensaan kasvu on alkanut jo aiemminkin, sillä kasvin kaikkia elinvuosia on lähes mahdotonta laskea.

Löytö on maailman vanhin vuosirenkaita laskemalla määritetty pensas ja vanhin tällä menetelmällä ikämääritetty puuvartinen kasvi Euroopassa.

Kataja on laajimmalle levinnyt puulaji, joka sietää niin paahtavaa kuumuutta ja kuivuutta kuin erittäin kylmiä oloja.

”Ja nyt se on näiden ennätysten lisäksi vielä maailman vanhin pensas”, sanoo Padovan yliopiston tutkija Marco Carrer.

Ennätys parani kertaheitolla 600 vuotta

Italialaistutkijat löysivät katajan vieraillessaan Utsjoella Turun yliopiston Kevon tutkimusasemalla.

Noin viiden kilometrin päässä asemalta bongatun ennätyspensaan lisäksi Utsjoelta paljastui neljä muutakin yli tuhatvuotista katajaa.

”Tiettävästi Suomen vanhin kataja ja vanhin puuvartinen kasvi oli ennen tätä löytöä 1 070-vuotias Lemmenjoelta löydetty yksilö”, kertoo Kevon tutkimusaseman johtaja Otso Suominen Turun yliopistosta.

”Suomen katajien ikäennätys parani siis kerralla lähes 600 vuodella.”

Italialaiset kartoittivat arktisten ja subarktisten alueiden vanhoja katajia myös  Grönlannissa, Islannissa, Färsaarilla, Norjassa, Ruotsissa ja Pohjois-Uralilla.

Utsjoen lisäksi yli tuhat vuotta vanhoja yksilöitä löytyi läheltä Abiskon tutkimusasemaa Ruotsin Kiirunasta.

Arvokasta tietoa ilmaston muutoksista

Toisen tutkimusryhmän jäsenen Angela Luisa Prendinin mukaan puiden vuosirenkaista saa arvokasta tietoa myös ilmaston muutoksista menneinä aikoina.

Pohjoisessa puita ei kuitenkaan juuri kasva.

”Meidän piti siksi keskittyä hyvin yleiseen ja pitkäikäiseen lajiin, joka pystyy kuitenkin tuottamaan renkaita puiden tavoin: kataja oli täydellinen tutkimuksiimme.”

Katajien avulla tutkijat voivat tarkastella esimerkiksi poikkeuksellisia sääilmiöitä ja muita katajan kasvuun vaikuttaneita tapahtumia.

Tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös arkeologisten puumateriaalilöytöjen tarkkaan ajoittamiseen.

Päivi Ikonen