Syöpälääkkeiden kehittäminen on paitsi kallista ja hidasta myös tehotonta: yli 95 prosenttia seulotuista vaihtoehdoista paljastuu potilaskokeissa toimimattomiksi.

Nykyisillä menetelmillä on rajansa

Syöpäsolujen leviämistä on tutkittu pitkään 2d-soluviljelmissä, joissa solut kasvavat litteinä maljan pinnalla.

3d-viljelmissä syöpäsolut kasvatetaan kudosmateriaalissa, jolloin niiden käyttäytyminen vastaa paremmin niiden toimintaa elimistössä.

Näin 3d-viljelmissä voidaan tutkia kasvainten soluväliaineen biomekaanisia ominaisuuksia, jotka säätelevät sekä syövän etenemistä että lääkkeiden tehoa.

Nykyiset teknologiat eivät kuitenkaan kykene ottamaan huomioon soluväliaineen vaihtelua näytteiden välillä tai sisällä.

Uusi teknologia ratkaisee ongelman

Uudella menetelmällä päästään Pokin mukaan pidemmälle.

”Kykymme mitata biomekaniikkaa solutasolla mahdollistaa heterogeenisyysongelman ratkaisemisen”, hän sanoo.

Ryhmä aikoo hyödyntää teknologiaansa viljelmien soluväliaineen kontrolloituun muuntelemiseen.

”Tarkoituksemme on kartoittaa 3d-soluviljelmän kuhunkin soluun tai soluryppääseen kohdistuvat mekaaniset ominaisuudet ja yhdistää ne solujen liikkeeseen ja muuhun käyttäytymiseen.”

Keskiössä rintasyöpä

Sytostaattihoitojen jälkeen kudokseen voi jäädä niin kutsuttuja jäännössyöpäsoluja. Kun ne lähtevät liikkeelle, syöpä uusiutuu.

”Aiomme tutkia myös sitä, miten nämä jäännössyöpäsolut saadaan pysäytettyä”, Pokki kertoo.

Ryhmä keskittyy tutkimuksessaan etenkin rintasyöpään, joka on naisten yleisin syöpä. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 naista.