HER3-DXd-lääkeaineen yhdistäminen olaparibiin tehostaa merkittävästi keuhkosyövän hoitovastetta, kertoo tuore tutkimus.
Yhdistelmä aiheutti syöpäsoluissa korjaamattomia dna-vaurioita ja aktivoi samalla elimistön omaa immuunipuolustusta.
Tampereen, Helsingin ja Harvardin yliopistojen ja Dana-Farber-instituutin tulokset julkaisi tiedelehti Cell Reports Medicine.
Tutkijat halusivat selvittää, voiko HER3-DXd-lääkeaineen tehoa parantaa yhdistämällä siihen PARP-estäjä olaparibi.
Heidän tutkimuksensa kohdistui erityisesti keuhkosyövistä yleisimpään eli ei-pienisoluiseen tyyppiin ja kasvaimiin, joissa on EGFR- tai KRAS-mutaatioita.
Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi
Olaparibi ja HER3-DXd toimivat yhdessä selvästi tehokkaammin kuin kumpikaan lääke yksinään. Yhdistelmä lisäsi syöpäsolujen sellaisia dna-vaurioita, jota solut eivät pystyneet korjaamaan. Tämä käynnisti solujen apoptoosin eli ohjelmoidun kuoleman.
Lisäksi yhdistelmä hidasti kasvainten kasvua ja pidensi näin koe-eläinten elinaikaa. Vaikutus havaittiin sekä EGFR- että KRAS-mutaatioita sisältävissä keuhkosyöpämalleissa.
Hoito aktivoi myös cGAS-STING-signaalireittiä, joka käynnistää elimistön synnynnäisen immuunipuolustuksen. Lisäksi lääkeyhdistelmä paransi elimistön tappajasolujen kykyä tuhota syöpäsoluja.
”Erityisen tärkeää on, että yhdistelmähoito vaikutti useissa geneettisesti erilaisissa keuhkosyövissä eikä ollut riippuvainen vain yhdestä mutaatiotyypistä”, sanoo apulaisprofessori Heidi Haikala, joka työskentelee Tampereen ja Helsingin yliopistoissa.
Uusi apu vaikeisiin tilanteisiin
Keuhkosyöpä on maailman yleisin ja tappavin syöpä. Vaikka sen ilmaantuvuus on tupakoinnin vähenemisen myötä laskenut erityisesti miehillä, sitä tavataan entistä useammin tupakoimattomilla nuorilla naisilla.
Kohdennetut syöpälääkkeet ovat parantaneet keuhkosyövän hoitomahdollisuuksia, mutta potilaille kehittyy usein lääkeresistenssi.
Tutkijoiden tuore löydös voi tarjota uuden hoitokeinon tilanteissa, joissa nykyisten täsmähoitojen teho on rajallinen tai tauti on tullut niille vastustuskykyiseksi.
”HER3-proteiini voisi toimia merkkiaineena, jonka avulla tulevaisuudessa on mahdollista tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyisivät tästä hoidosta”, Haikala kertoo.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
