Kun muovi hajoaa riittävän pieniksi hitusiksi, se mahtuu hyvin kulkemaan verisuonissa. Kuvituskuva on tehty tekoälyn avulla. Kuva: Adobe Stock.

Uusi menetelmä paljasti – nanomuovit voivat läpäistä veri-aivoesteen

Nanomuovit kykenevät tuoreen tutkimuksen mukaan kulkemaan aivoja suojaavan veri-aivoesteen läpi.

Kansainvälistä tutkimusta johtivat tutkimusjohtaja Šárka Lehtonen Itä-Suomen yliopistosta ja vanhempi tutkija Fazel A. Monikh Padovan yliopistosta Italiasta.

Nano Today -tiedelehden julkaisema tutkimus tuo tärkeää lisätietoa siitä, kuinka nanomuovit voivat kulkeutua verenkierrossa ja vuorovaikuttaa elimistössä.

Nanomuovit ovat hyvin pieniä, läpimitaltaan alle mikrometrin eli 0,001 millimetrin kokoisia muovihiukkasia.

Työkaluna gadolinium

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka erityyppiset nanomuovit eli nanokokoiset polystyreenin (ps) ja polyvinyylikloridin (pvc) hiukkaset käyttäytyvät ihmisen plasmassa ja pystyvätkö ne läpäisemään veri-aivoesteen.

Tutkijat käyttivät uutta menetelmää, jossa nanomuovien kulkeutumista elimistössä seurata niihin lisätyn gadolinium-alkuaineen avulla.

Näin paljastui, että ihmisen plasmaan päädyttyään nanomuovihiukkaset peittyvät nopeasti erilaisilla biomolekyyleillä, joiden muodostama ”biologinen peite” vaikuttaa niiden toimintaan ja vuorovaikutukseen solujen kanssa.

Tutkimus myös osoitti, että sekä nanokokoiset polystyreeni- että polyvinyylikloridihiukkaset voivat kulkea veri-aivoesteen läpi, pvc näistä tehokkaammin.

Biomolekyylien muodostama peite kuitenkin heikentää nanomuovien pääsyä aivoihin merkittävästi.

Syytä tutkia terveysvaikutuksia

Ihmisen veri-aivoeste muodostuu toisiinsa tiiviisti liittyneistä aivohiussuonten soluista ja astrosyyteistä. Este rajoittaa monien molekyylien ja yhdisteiden pääsyä verenkierrosta aivoihin.

Tutkijoiden mukaan nanomuovien pääsy veri-aivoesteen läpi antaa kuitenkin aihetta tutkia tarkemmin niiden mahdollisia haittavaikutuksia aivoissa ja pitkäaikaisvaikutuksia terveyteen.

”Kun ymmärretään, miten nanomuovit pääsevät veri-aivoesteen läpi, on mahdollista myös kehittää keinoja estää niistä ehkä aiheutuvia haittoja”, Šárka Lehtonen sanoo.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia