Suomalainen Nordic Bioproducts Group on kehittänyt uuden biopohjaisen tekstiilikuidun. Ekokuitu voi korvata alan teollisuudessa laajalti käytettyä viskoosia.
“Puupohjaisen viskoosikuidun valmistuksessa käytetään rikkihiiltä, joka on hyvin myrkyllistä. Meidän prosessissamme rikkihiili korvataan ympäristölle hellävaraisemmilla kemikaaleilla”, kertoo Nordic Bioproducts Groupin (NBG) toinen perustaja ja innovaatiojohtaja Olli Kähkönen.
Norratex-nimisen kuidun raaka-aineena voidaan paperisellun lisäksi hyödyntää metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja sekä tekstiilijätettä. Selluloosan tehokkaan pilkkomisen jälkeen se jalostetaan edelleen viskoosimaiseksi tekstiilikuiduksi.
”Olemme keskittyneet korjaamaan viskoosituotannon ongelmia emmekä niinkään pyrkineet luomaan uutta tuotetta”, Kähkönen huomauttaa.
Yhtiön toinen perustaja, Aalto-yliopiston professori Olli Dahl tunnetaan AaltoCell-menetelmästä, jolla mikrokiteinen selluloosa syntyy ekologisesti ja edullisesti.
Dahl on vakuuttunut, että NBG:n Norratex-teknologia sopii biopohjaisten tekstiilikuitujen valmistukseen.
”On hienoa nähdä, kun omat ajatukset johtavat uusiin tuotteisiin nuoren ja osaavan yrityksen toimesta”, Dahl sanoo.
Kehitystyössä on ollut mukana myös Tampereen yliopisto, joka toteutti ensimmäiset märkäkehruukokeilut NBG:n liuotusmenetelmällä kesällä 2021. Jo marraskuussa kuidusta saatiin aikaan tasokasta lankaa.
”Kuitu kesti hyvin avaamisen ja karstauksen, kuitujen välinen kitka oli optimaalinen ja kuitu luonnostaan sopivan kiharaa”, kuvailee laboratoriokoordinaattori Maija Järventausta Tampereen yliopistosta.
”Kuidusta oli helppo valmistaa ohutta, nypytöntä, kerrattua lankaa, joka kesti neulomisen katkeamatta. Langalla on myös kaunis, hillitty kiilto.”
Pilottilaitos Lappeenrantaan
NBG:n projekti etenee parhaillaan laboratoriovaiheesta kohti pilottilaitosta.
”Olemme rakentamassa Lappeenrantaan kuidunkäsittelylaitosta, jonka yhteyteen tulee oma osasto Norratexille. Laitoksen on tarkoitus aloittaa vuonna 2023”, Olli Kähkönen kertoo.
Tulevaisuudessa häämöttää myös teollisen mitan tuotanto.
”Toivon mukaan ensimmäinen teollisen mitan laitos on pystyssä viidessä vuodessa. Mitä pikemmin, sen parempi”, Kähkönen hymyilee.
Uutuuskuidun kaupallistamisessa on mukana useita yhteistyökumppaneita, joista tärkein on chileläinen CMPC, yksi maailman suurimmista selluntuottajista. Kähkönen kertoo toivottavansa tervetulleiksi myös uudet kumppanit.
”Tekisimme mielellämme yhteistyötä yritysten kanssa, jotka haluavat löytää ratkaisuja isoihin ympäristöongelmiin ja torjua ilmastonmuutosta.”
Kestävästi ja vastuullisesti tuotettujen tekstiilikuitujen kysyntä nousee jatkuvasti. Siihen vastaavat jo Aalto-yliopiston Ioncell-kuitu, Metsä Springin Kuura-kuitu sekä Spinnovan ja Infinited Fiber Companyn ekotuotteet.
”On tärkeää ymmärtää, että kaikilla suomalaisilla keksinnöillä on oma roolinsa ja paikkansa markkinoilla, eivätkä ne kilpaile keskenään”, Kähkönen tähdentää.
Koska tekstiiliongelma on laaja, tarvitaan monipuolisia ratkaisuja.
”Pulmana ei ole ainoastaan kestävien tekstiilien valmistus, vaan harppauksia tarvitaan myös esimerkiksi niiden värjäyksessä ja kierrätyksessä.”
Valtaosa tekstiileistä on sekoitteita, jotka sisältävät sekä orgaanisia että synteettisiä kuituja. Sekamateriaalien kierrätys on haaste, sillä kunnollisia erotusmenetelmiä ei vielä juuri ole.
Lupauksia herättävät kuitenkin laboratoriokokeilut Olli Dahlin AaltoCell-menetelmällä. Kokeissa kuidut erotettiin onnistuneesti puhtaiksi muovi- ja luonnonkuitujakeiksi, mikä mahdollistaa jakeiden kierrätyksen erikseen.
”Nordic Bioproducts hakeekin kumppaneita myös hyödyntämään eroteltuja jakeita.”
Meri Hellsten
Päivitetty 27.2.2022: tarkennettu alkuperäistä otsikkoa Uusi suomalainen tekstiilikeksintö: vihreämpää viskoosia.
(Kuva NBG) Aalto-yliopiston muotoilun laitoksessa neulotun näytteen lanka on kehrätty uudesta Norratex-kuidusta.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
