Pelkästään yhdentyyppisten antibioottien laaja käyttö auttaa bakteereja kehittymään useille lääkkeille vastustuskykyisiksi.
Tämä paljastui Helsingin yliopiston vetämässä kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka tulokset on julkaistu arvostetussa Lancet Microbe -lehdessä.
Tutkimus tuo uutta tietoa myös siitä, millä tavoin Escherichia coli -bakteerin kyky vastustaa antibioottia vaihtelee pitkän ajan kuluessa ja eri maiden välillä.
E. coli on yleinen suolistossa elävä bakteeri, joka aiheuttaa esimerkiksi virtsatietulehduksia, vakavia verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehdusta erityisesti vastasyntyneillä.
Lääkkeille resistentit eli vastustuskykyiset taudinaiheuttajat yleistyvät jatkuvasti, mikä johtuu pitkälti antibioottien liiallisesta käytöstä.
Joskus antibioottiresistenssin syntyä vauhdittavat bakteerien perimän mutaatiot, joskus bakteerilta toiselle hyppivät geenit, jotka saavat apua tietynlaisten antibioottihoitojen yleisyydestä.
Vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamia infektioita vaikea hoitaa
Professori Jukka Coranderin johtama tutkijaryhmä selvitti, mitkä tekijät vaikuttavat antibiooteille vastustuskykyisten E. coli -bakteerien yleisyyteen väestössä.
Tuore tutkimus tarjoaa lisätietoa myös siitä, kuinka erityyppisten antibioottien käyttö vaikuttaa tiettyjen kolibakteerikantojen yleistymiseen.
Vain yhden tietyn tyypin antibioottien laaja käyttö oli selvästi yhteydessä useille lääkkeille yhtä aikaa vastustuskykyisten bakteerikantojen yleisyyteen.
Tällaiset bakteerikannat ovat 20 viime vuoden aikana levinneet maailmanlaajuisesti. Niiden aiheuttamia infektioita on hyvin vaikea hoitaa.
Erityyppisten antibioottien käytön ja niitä vastaavan resistenssin yleisyyden väliset syy–seuraussuhteet ovat tutkimuksen mukaan khyvin monimutkaisia.
”Myös E. colien perimän muut erot vaikuttavat siihen, kuinka paljon tietyt bakteerikannat hyötyvät resistenssiä luovista geeneistä ja mutaatioista”, Corander kertoo.
Poikkeuksellisen laaja pitkittäisaineisto
Tutkimuksessa hyödynnettiin British Society for Antimicrobial Chemotherapyn arkistoa.
Tutkijat eristivät potilaiden verinäytteistä löydettyjen E. coli -bakteerien perimän, joka sekvensoitiin genominlaajuisesti Cambridgen Sanger-instituutissa.
Näin syntynyt sekvensointidata kartoitti kolibakteerien perimän vaihtelua vuosina 2012–2017.
Sen jälkeen tiedot yhdistettiin Isossa-Britanniassa ja Norjassa aiemmin julkaistuihin E. colin genominlaajuisiin aineistoihin.
Tilastollisten analyysimenetelmien avulla suurista aineistoista pystyttiin luomaan samanaikaisia bakteerien genomikokoelmia vuosilta 2001–2017.
”Antibioottiresistenssin tsunami”
Antibioottiresistenssin yleistyminen tarkoittaa, että myös bakteerien aiheuttamien kuolemien määrä kasvaa, kun lääkkeet eivät enää tehoa taudinaiheuttajiin.
Kattava genomiaineisto bakteerien perimän vaihtelusta auttaa päättelemään, mitkä tekijät vaikuttavat antibioottiresistenssin yleistymiseen ja kuinka paljon.
”Näin meillä on paremmat mahdollisuudet kääntää tilanne parempaan suuntaan”, Corander sanoo tiedotteessa.
”On myös äärimmäisen tärkeää, että tutkimusrahoittajat ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Ilman korkeatasoista tieteellistä perustutkimusta seisomme neuvottomina antibioottiresistenssin tsunamin edessä.”
(Kuva Mostphotos) Kun bakteerit kehittävät itselleen antibioottiresistenssin, lääkkeet eivät enää pure niiden aiheuttamiin tauteihin.
