Kun sähkökirurgiassa syntyvät savukaasut analysoidaan riittävän tarkasti, mittaustulosten avulla voidaan tunnistaa leikattavan kudoksen tyyppi.
Tämän ansiosta leikkaava kirurgi voi puolestaan varmistaa, että pahanlaatuinen kudos saadaan poistettua kokonaan mutta niin, ettei syöpäkasvainta ympäröivälle tervekudokselle aiheudu tarpeetonta vahinkoa.
Mittausmenetelmän kehitti väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Anton Kontunen.
Menetelmän pohjalle rakennetaan nyt laitetta, jonka avulla kirurgi saisi reaaliajassa tiedon leikatun kudoksen tyypistä ja voisi tarvittaessa korjata operaation aikana leikkauspintaa siten, että kasvain saadaan varmasti kerralla pois.
Haju paljastaa kasvaimen
Tunnistusteknologia perustuu kudoksen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittaamiseen liikkuvuuserospektrometrian avulla. Menetelmä tuottaa sähköveitsen savun molekyyleista tuloksen, joka voidaan esittää värikuvaajana.
Värikuvaajien piirteistä voidaan havaita erot eri kudostyyppien välillä ja tunnistaa niin hyvän- kuin pahanlaatuinen kudos. Tarvittaessa tieto voidaan välittää kirurgille tai patologille eräänlaisena anatomisena kudoskarttana.
”Käytännössä tavoitteena on siis tunnistaa syöpä ja eri kudostyypit niiden hajun perusteella”, Kontunen selittää.
Haasteeksi osoittautui hänen mukaansa se, että mittausjärjestelmän ytimenä toimiva kaupallinen anturi ei sopinut nopeisiin peräkkäisiin mittauksiin.
Kontunen työskentelee tällä hetkellä Olfactomics Oy:ssä, joka hyödyntää liikkuvuuserospektrometriaa sekä lääketieteen että teollisuuden sovelluksissa.
”Tutkimuksen jälkeen saimme itse valmistettua uuden anturin, joka on alusta asti suunniteltu mahdollistamaan myös reaaliaikaiset mittaukset. Kehittämämme teknologia on sen myötä ottanut tärkeän askeleen eteenpäin.”
Vähentäisi ylimääräisiä leikkauksia
Syövän ja terveen kudoksen rajapinta eli tervekudosmarginaali on usein hyvin vaikea määrittää pelkästään katsomalla ja tunnustelemalla.
Esimerkiksi joka viidennessä rintasyöpäleikkauksessa marginaali arvioidaan väärin, ja potilaan elimistöön jää siksi syöpäsoluja.
Jos kasvaimen poisto on jäänyt epätäydelliseksi, tarvitaan tavallisesti uusintaleikkaus, joka on potilaalle henkisesti raskas ja aiheuttaa terveydenhuollolle lisäkustannuksia.
Teknologiset apukeinot tervekudosmarginaalin tunnistamiseen ovat tähän asti olleet liian kalliita, hitaita tai hankalasti sovellettavissa.
Anton Kontusen väitöskirja Tissue Identification by Differential Mobility Spectrometry tarkastetaan Tampereen yliopistossa 11. maaliskuuta 2022.
(Kuva Kristiina Kompuinen) ”Toivon, että voimme pian auttaa potilaita Suomessa ja muualla maailmassa selviämään syövästä ilman uusintaleikkauksia”, Anton Kontunen sanoo.
Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
- Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.
