Nestemäiset kierrätyslannoitevalmisteet aiheuttavat vähemmän ilmastopäästöjä kuin mineraalilannoitteet. Ilmaston kannalta paras vaihtoehto on biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä valmistettu väkevöity lannoite.
Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen Syken ja Luonnonvarakeskuksen Luken BioRaEE-tutkimushankkeesta.
Tutkimuksessa selvitettiin biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä tuotettavien kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutuksia ja kannattavuutta sekä väkevöintiprosessiin käytettävää teknologiaa.
Tarkastelu toteutettiin yhteistyössä BioKymppi Oy:n kanssa.
Erot kahden eri kierrätyslannoitteen, nestejakeen ja väkevöidyn nestemäisen lannoitteen, välillä eivät olleet suuria. Väkevöity lannoite oli ilmastovaikutuksiltaan noin neljä prosenttia parempi kuin nestejae.
Väkevöidyn kuljettaminen vähäpäästöisempää
Erot ilmastovaikutuksissa syntyivät pääasiassa siitä, että väkevöinti mahdollistaa lannoitteen massan pienentämisen. Tällöin sen kuljettaminen on vähäpäästöisempää kuin nestejakeen kuljettaminen.
Mädätysjäännöksen nestejae on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto lyhyillä, alle 30 kilometrin etäisyyksillä.
Pidemmillä etäisyyksillä voiton vie väkevöity lannoite, sillä väkevöintiin vaadittava lisäenergian käyttö ei tällöin ylitä kuljetusten päästöjä.
Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen prosessoinnissa ensimmäisenä vaiheena on nesteen ja kuivan aineen erotus. Tämän jälkeen sekä neste- että kuivajaetta voidaan edelleen jatkojalostaa.
Projektissa tutkittu nestejae väkevöitiin kalvosuodatuksella.
”Ympäristövaikutukset arvioitava kokonaisuutena”
Syken erikoistutkijan Susanna Hornin mukaan lannoitteiden ympäristövaikutuksia tulisi jatkossa arvioida laajemmin.
”Olennaisinta on hyödyntää ravinteet tehokkaasti sekä ravinnekiertojen että ilmaston näkökulmasta”, Horn sanoo.
Ravinteiden tuotanto on liki viisinkertaistunut 50 viime vuoden aikana. Pelkästään typpilannoitteiden tuotantoon liittyvät kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin prosentin maapallon kokonaispäästöistä.
Tutkimusraportin voi lukea täältä.
