Suolistomikrobien tuottamat yhdisteet voivat ohjata immuunijärjestelmän kehitystä varhaislapsuudessa, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa analysoitiin yli 300 ulostenäytettä 3–36 kuukauden ikäisiltä lapsilta, joilla oli geneettinen alttius ykköstyypin diabetekselle. Osalle kehittyi saarekesoluautovasta-aineita, jotka ovat sairauden varhaisimpia merkkejä
Tutkijat keskittyivät runsaaseen sataan mikrobien muokkaamaan sappihappoon. Ne ovat uusi yhdisteluokka, jonka merkitys on ymmärretty vasta hiljattain.
Sappihapot muodostuvat maksassa kolesterolista ja vapautuvat suolistoon jokaisen aterian jälkeen auttamaan rasvojen pilkkomista. Lisäksi niillä on tärkeä rooli sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan kontrolloinnissa.
Viime vuosina on opittu, että suoliston bakteerit voivat muokata sappihappoja yhdistämällä niihin erilaisia aminohappoja ja muita molekyyleja. Näin muodostuu uusia sappihappoja.
”Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa, miten suolistomikrobien tuottamat sappihapot kehittyvät elämän ensimmäisinä vuosina”, kertoo tutkimusta johtanut Turun ja Örebron yliopistojen professori Matej Orešič.
Tulokset osoittivat, että maksassa muodostuvien alkuperäisten sappihappoyhdisteiden määrä vähenee, kun lapsi kasvaa. Sen sijaan suolistomikrobien tuottamia muuntuneita sappihappoja kertyy tasaisesti lisää.
Suoliston kemiallinen profiili yhteydessä diabeteksen merkkiaineisiin
Useiden sappihappojen tasot erosivat merkittävästi autovasta-aineita kehittäneiden lasten ja niiden välillä, joille niitä ei kehittynyt.
Autovasta-aineita saaneilla vauvoilla havaittiin muuttuneita tasoja erityisesti tietyissä mikrobiston tuottamissa sappihapoissa.
Tulokset viittaavat epätasapainoon siinä, miten suolistomikrobit tuottavat näitä yhdisteitä.
Tutkijat tunnistivat myös tiettyjä bakteerilajeja, joiden runsaus liittyi vahvasti sappihappoprofiileihin.
Tämä sopii yhteen aiemman ja kasvavan näytön kanssa siitä, että sappihapot ovat keskeisiä suolistomikrobiston ja immuunijärjestelmän kypsymiselle varhaisessa lapsuudessa, sanoo akatemiatutkija Santosh Lamichhane Turun yliopistosta.
Kohti diabeteksen ehkäisystrategioita
Tutkijat havaitsivat laboratoriokokeissa, että useat mikrobien muokkaamat sappihapot säätelevät monosyyttien tulehdusviestintää vasteena bakteeriperäiselle lipopolysakkaridille. Osa hapoista vaimensi tulehdusta, osa voimisti sitä.
Lisäksi selvisi, että nämä hapot voivat suoraan vaikuttaa tulehdusta ja immunivastetta säätelevien Th17-solujen ja T-säätelysolujen (Treg) erilaistumiseen.
Havainnot paljastavat aiemmin tunnistamattoman mikrobiston ja immuunijärjestelmän välisen viestinnän tason ratkaisevassa kehitysvaiheessa, jossa immuunipuolustus vasta opettelee toimimaan.
Orešičin mukaan tulokset viittaavat siihen, että mikrobien muodostamien sappihappojen profiileja voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi suurentuneen diabetesriskin varhaisessa tunnistamisessa tai jopa uusien ehkäisevien hoitojen kehittämisessä.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
