Venäläisessä posliinissa elää maan historian koko kirjo. Etenkin posliiniesineiden koristelu on halki vuosisatojen heijastanut aikaansa.
Posliininvalmistuksen osaaminen oli 1700-luvulla himoittu taito. Venäjän valtakuntaa uudistanut Pietari Suuri (1672–1725) yritti saada sen salat selville rakentaakseen oman posliinitehtaan, mutta alan eurooppalaisilta edelläkävijöiltä eli saksalaisilta ei tietoa tihkunut.
Mikä ei Pietarilta onnistunut, sen toteutti hänen tyttärensä. Keisarinna Elisabetin (1709–1762) vuonna 1744 perustamasta Nevan posliinitehtaasta tuli menestys – kotimaisin voimin ilman ulkomaista apua.
Menestyksen alkutahdit soitti lahjakas papinpoika Dmitri Vinogradov (1720–1758), joka oli opiskellut kemistiksi saksalaisessa Marburgin yliopistossa.
Vinogradovin lähtökohta oli, että posliininvalmistuksessa on kyse kemiasta. Hän teki kokeen toisensa jälkeen, kunnes täydellinen posliinimassa vuonna 1746 näki päivänvalon ja pääsi Nevan tehtaan uuneihin.
Numerossa 5/2013 julkaistu juttu kertoo venäläisen posliinin historian keisarillisista ajoista Lokakuun vallankumouksen jälkeiseen agitaatioposliiniin ja edelleen uuden ajan oligarkkeihin asti. Lue koko juttu täältä.
