Vedyn kysyntä Euroopassa kasvaa vuoteen 2050 mennessä noin 2 300 terawattituntiin. Määrä vastaa 20–25:tä prosenttia EU:n ja Britannian koko tuolloisesta energiankysynnästä.
Luvut käyvät ilmi European Hydrogen Backbone (EHB) -ryhmän tuoreesta analyysista.
Analyysin perusteella vedyn rooli on tärkeä erityisesti kemian- ja terästeollisuuden sekä liikenteen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
EHB:n mukaan kysyntää vastaava vetymäärä on mahdollista tuottaa uusiutuvista energianlähteistä ja vähähiilisistä vaihtoehdoista Euroopassa.
Maanosan laajuinen Hydrogen Backbone eli vedynsiirtoinfrastruktuuri on olennainen tekijä vetymarkkinan luomisessa. Se on myös kustannustehokas vaihtoehto energiansiirtoon, kun halutaan käyttää vetyä.
Omasta vedyntuotannosta huolimatta myös vedyn tuonti Eurooppaan on silti todennäköistä, EHB sanoo.
Suomesta voi tulla vihreän vedyn vientimaa
EHB arvioi, että vajaa kolmannes vedyn kysynnästä kohdistuu sähköntuotantoon erityisesti jouston ja varastoinnin kautta.
Vedyntuotannon riittävä taso edellyttää EHB:n mukaan uusiutuvan energiantuotannon hyväksyntää, rahoitusta, regulaatiota ja laatustandardien luomista.
Analyysi olettaa, että uusiutuvan vedyn tuotannon taloudellisuus paranee, mikä mahdollistaa nopean skaalautumisen.
”Suomessa vihreää vetyä voitaisiin tuottaa merkittävästi yli omien tarpeiden, jolloin syntyisi merkittävä puhtaan energian ja teknologioiden vientipotentiaali muun muassa Keski-Eurooppaan, jossa vedyn kysyntä ylittää alueellisen tarjonnan”, sanoo Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä.
Sipilän mukaan tämä loisi Suomeen runsaasti uusia työpaikkoja.
EHB-ryhmään kuuluu Gasgrid Finlandin lisäksi 22 muuta eurooppalaista kaasun siirtoverkko-operaattoria.
Kuva: Adobe Stock
Lue myös:
