VIHREÄ SIIRTYMÄ saattaa tuoda mukanaan uusia riskejä kemikaaleja käsitteleville työntekijöille.

Vihreä kehitys tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti kestävämpää taloutta, joka nojaa ei-fossiilisiin energiaratkaisuihin, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyy myös EU:n uusi kemikaalistrategia, jonka isona tavoitteena on myrkytön ympäristö.

Kemikaalittomuutta vihreä kehitys ei kuitenkaan tarkoita. Kemikaalit ovat nykyaikaisen elintasomme kannalta välttämättömiä, ja siirtyminen uusiin vähähiilisempiin teknologioihin, biopohjaisiin materiaaleihin ja kiertotalouteen vaatii omat kemikaalinsa.

Esimerkiksi sähköautojen litiumakut sisältävät paitsi litiumia myös koboltti- ja nikkelisuoloja ja fluorattuja hiilivetyjä.

TOISAALTA VIHREÄN kehityksen ohjelman yleiset ilmaston, ympäristön ja väestön suojaamiseen liittyvät toimenpiteet eivät automaattisesti torju työhön liittyviä kemikaaliriskejä.

Vaikka prosessit täyttäisivät ilmastotavoitteet ja lopputuotteet voisi katsoa myrkyttömiksi, se ei tarkoita, ettei prosessiin sisälly haitallisia pölyjä tai huuruja.

Siksi tarvitaan edelleen panostusta työtoksikologiaan, työhygieniaan ja perinteiseen kemikaaliriskien arviointiin.

UUSISSA PROSESSEISSA saatetaan lisäksi tarvita kokonaan uusia materiaaleja, mukaan lukien nanomateriaaleja. On tärkeää varmistaa näiden uusien materiaalien turvallisuus mahdollisimman varhaisessa kehitysvaiheessa.

Tämä vaatii muutosta kohti niin sanottua safe and sustainable by design -ajattelutapaa. Se tarkoittaa, että uusien kemikaalien ja materiaalien käyttö on jo lähtökohtaisesti turvallista valmistuksesta käyttöön, kierrätykseen ja hävittämiseen.

MATERIAALIEN KIERRÄTYS on oleellinen osa vihreää siirtymää. Se on välttämätöntä raaka-aineiden riittävyyden turvaamiseksi ja luonnon saastumisen vähentämiseksi.

Kierrätykseen ja eri materiaalien uudelleenkäyttöön liittyy useita työntekijöille mahdollisesti aiheutuvia kemikaaliriskejä. Näistä monet johtuvat vanhoista, tutuista terveydelle vaarallisista altisteista, kuten biojätteiden kaasuista tai elektroniikkaromun sisältämistä metalleista.

Osa, kuten muovien käsittelyssä mahdollisesti muodostuvien mikromuovien riskit, on vielä melko huonosti tunnettuja.

MEIDÄN KAIKKIEN työturvallisuuden kanssa työskentelevien tehtävänä on varmistaa, että työturvallisuusnäkökohdat eivät jää jalkoihin nyt, kun uusia teknologioita ja prosesseja kehitetään nopeaan tahtiin vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Nopea muutos saattaa kuitenkin vaatia nopeaakin päätöksentekoa, joka joudutaan perustamaan aiempaa rajallisempaan tietoon.

Tiina Santonen
Kirjoittaja toimii työtoksikologian tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksessa.

Kuva: Riitta Jupperi

Lisää aiheesta:

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

European Partnership for the Assessment of Risks from Chemicals (PARC)

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.