Tuhkaa sisältävä mädätejäännös osoittautui tehokkaaksi lannoitteeksi, joka sai sinappikasvit kukoistamaan. Kuva: Wikimedia Commons.

Voimaloiden tuhkasta tehoa biokaasun tuotantoon – loistava lisäaine mädätysprosessiin

Tuhka voisi olla erinomainen lisäaine biojätteen mädätysprosessiin. Se parantaa sekä metaanin tuotantoa että mädätysjäännöksen lannoitusominaisuuksia.

Tähän tulokseen päätyy Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus, joka on julkaistu Biomass and Bioenergy -lehdessä.

Tutkijat osoittivat kokeellisesti, että voimalaitoksissa muodostuvaa tuhkaa on mahdollista käyttää anaerobisen mädätyksen lisäaineena. Määrän osalta on kuitenkin oltava tarkkana.

”Liian suuri tuhkamäärä voi aiheuttaa päinvastaisen vaikutuksen metaanin tuotantoon”, huomauttaa johtava tutkija Saija Rasi Lukesta.

Myös polttolaitoksen raaka-aine vaikuttaa tuhkan laatuun ja edelleen metaanin tuotantoon.

”Puun poltossa syntyvä tuhka oli suotuisampi kuin turpeen polton tuhka, mikä johtuu todennäköisesti tuhkan eri hivenainepitoisuuksista”, Rasi kertoo.

Kiihdyttää kasvien kasvua

Sinapilla tehty koe todisti, että tuhka vauhdittaa kasvien kasvua.

Tuhkalisäys vaikuttaa kasvualustaan nostamalla ravinnepitoisuutta ja orgaanisen aineksen määrää. Se myös pienentää kasvualustan happamuutta.

Itävyys ja kukinta vähenivät kaikissa mädätejäännöstä sisältävissä kasvualustoissa, mutta tuhkan lisääminen käänsi tilanteen päinvastaiseksi.

”On todennäköistä, että mädätejäännöksellä lannoitetut kasvit käyttivät enemmän resursseja kasvuun kuin lisääntymiseen”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, yliopistonlehtori Siiri Perämäki Jyväskylän yliopistosta.

Kasvualustojen raskasmetallipitoisuudet pysyivät turvallisina, eikä kasveissa havaittu haitallista metallien kertymistä.

Uusi kierrätyslannoitteen lähde

EU on luokitellut fosfaatin ja fosfaattikiven kriittisiksi raaka-aineiksi, sillä niiden tuotanto keskittyy vain muutamaan maahan. Tämä korostaa tarvetta kehittää kierrätyslannoitteita paikallisista sivuvirroista ja jätteistä.

Tuore suomalaistutkimus tarjoaa kehitystyöhön uusia mahdollisuuksia.

Tutkimus toteutettiin osana Kire-hanketta (Kiertotalouden ekosysteemi: jäte ja sivuvirrat raaka-aineiksi), jota rahoittivat muun muassa Euroopan aluekehitysrahasto, Jyväskylän kaupunki, Mustankorkea oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

Päivi Ikonen


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia