Maistuisiko kupponen Suomessa kasvatettua kahvia?
Teknologian tutkimuskeskus VTT on luonut uudenlaista kahvia bioteknologian keinoin bioreaktorissa.
Kasvisoluista alkunsa saaneella juomalla on tutkija Heiko Rischerin mukaan ”tuoksun ja maun osalta paljon yhtäläisyyksiä tavallisen kahvin kanssa”.
Tutkimustiimin päällikkönä toimivalle Rischerille ensimmäisen kupillisen nauttiminen oli ”jännittävä kokemus”.
Sitä se olisi varmasti ollut kahvinjanoiselle kansalle myös sota-ajan Suomessa, jossa monet elintarvikkeet olivat kortilla.
Kauppoihin vuonna 1941 tulleessa korvikkeessa oli vain neljännes kahvia. Loppu oli peräisin rukiista, ohrasta, lantusta ja voikukan juuresta. Sodan jatkuessa korvike vaihtui vastikkeeseen, jossa ei ollut aitoa tavaraa enää laisinkaan.
Soluviljelmästä paneelin aistinvaraiseen arviointiin
VTT on jo pitkään kehittänyt ruoantuotantoa kasvisolujen avulla. Kasvisolujen lisäksi tutkijat hyödyntävät monenlaisia muitakin isäntäsoluja, muun muassa mikrobeja.
Kahvihanke on osa tutkimuskeskuksen tavoitetta rakentaa perinteisille maataloustuotteille bioteknologisia valmistustapoja.
Kahvintuotanto VTT:ssä käynnistyi kahvisoluviljelmän perustamisesta. Kun solulinja saatiin kasvamaan hyvin, se siirrettiin bioreaktoreihin, joissa voidaan tuottaa suurempia määriä biomassaa.
Kun kahvisolukon eli kasvisolubiomassan koostumus oli analysoitu, sille kehitettiin sopiva paahtoprosessi.
Näin syntyneen kahvin arvioi lopuksi tutkimuskeskuksen koulutettu aistinvarainen arviointipaneeli. Sekä paneelin että kemiallisen analyysin mukaan juomassa on jo moni asia kohdallaan.
”Kahvinvalmistusta voidaan kuitenkin pitää omana taiteenlajinaan, ja siihen liittyy toistoon perustuvaa optimointia asiantuntijoiden valvonnassa. Tutkimustyömme toimii tällaisen työn perustana”, Rischer kertoo tiedotteessa.
Kuluttajan kuppiin vasta viranomaisten luvalla
VTT:n kahvintuotantoprosessi perustuu jo vakiintuneisiin teknologioihin, kuten bioreaktorin hyödyntämiseen. Ajatus kahvisolujen käytöstä juoman valmistukseen ei sekään ole uusi, vaan idea esitettiin jo 1970-luvulla.
Kasvisolujen kasvattaminen vaatii Heiko Rischerin mukaan kuitenkin muun muassa prosessin skaalauksen erityistä asiantuntemusta.
Espoossa on nyt osoitettu, että kahvin bioteknologinen tuottaminen laboratoriossa on mahdollista. Seuraavia askelia kohti kaupallista tuotetta ovat kahvisolukon jatkojalostus ja tuotekehitys – sekä tarvittavien lupien hankkiminen.
Kaikki laboratorio-oloissa tuotettu kahvimateriaali on toistaiseksi kokeellista ruokaa, joten sen markkinointi EU-maissa edellyttää viranomaishyväksyntää uuselintarvikkeeksi.
Yhdysvalloissa markkinointilupaan tarvitaan maan elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n hyväksyntä.
Eettinen korvike nykykahville
Kahvia pidetään esimerkkinä tuotteesta, joka tänä päivänä syntyy usein kestämättömästi ja epäeettisesti.
Ilmastonmuutos kutistaa kahvin nykyistä viljelyalaa, ja uusia kahvipeltoja halutaan raivata sademetsiin, mikä puolestaan johtaa niiden metsäkatoon.
VTT:n videon eettisemmän bioteknologisen kahvin tuotantoprosessista voi katsoa täällä.
Kun tuotteelle aikanaan saadaan myyntilupa, myös pula-ajan kokeneet kansalaiset pääsevät vertailemaan makumuistojaan tulevaisuuden kahviin.
Päivi Ikonen
(Kuva VTT) Tutkijat Elviira Kärkkäinen ja Heiko Rischer tarkastelevat kahvin kasvisoluviljelmää.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
