Nobelin kemianpalkinnon jakaa viimevuotiseen tapaan kolme tutkijaa, japanilainen Susumu Kitakawa, australialainen Richard Robson ja yhdysvaltalainen Omar Yaghi.
Nobelistikolmikko on myös osoittanut huokoisten rakenteiden valtavan käytännön potentiaalin.
Rakenteita voidaan hyödyntää esimerkiksi veden keräämisessä aavikon ilmasta, pfas-yhdisteiden ja muiden epäpuhtauksien erottamisessa vedestä, hiilidioksidin talteenotossa ja vedyn varastoinnissa.
Mof-rakenteet sopivat myös esimerkiksi elimistössä toimiviksi lääkekuljettimiksi tai kapseloimaan entsyymejä, jotka hajottavat ympäristöön päätyneitä antibioottijäämiä.
Jotkin mofit voivat puolestaan sitoa hedelmien etyleenikaasua, minkä avulla hedelmien kypsymistä saadaan hidastettua.
”Tieteellinen tutkimus johtaa todellisiin vaikutuksiin”
Sydneyn yliopiston Net Zero -instituutin johtaja, professori Deanna D’Alessandro hyödyntää metalli-orgaanisia kehikoita ”kemiallisena sienenä” sitomaan hiilidioksidia teollisuuden päästöistä ja ilmakehästä.
Hän iloitsee Nobel-komitean ratkaisusta ja erityisesti pitkän uran Australiassa tehneen kollegansa Richard Robsonin tunnustuksesta.
”Se, mikä alkoi tieteellisenä uteliaisuutena, on kasvanut mullistavaksi innovaatioksi. Mof-rakenteet auttavat ratkaisemaan maailman suurimpia haasteita, kuten kasvihuonekaasujen sitomista, katalyysiä ja lääkeaineiden kuljetusta.”
”Aikana, jolloin tieteen arvo on monin paikoin kyseenalaistettu, Richardin tarina on voimallinen muistutus siitä, että juuri tieteellinen tutkimus johtaa lopulta todellisiin vaikutuksiin.”
Turussa juhlittiin vierailijaprofessorin lääketieteen Nobelia
Maanantaina 6. lokakuuta myönnetyn Nobelin lääketieteen palkinnon sai japanilainen Shimon Sakaguchi, joka toimii Turun yliopiston tutkimusta profiloivan Immunocaps-hankkeen vierailevana professorina.
Tuoreella nobelistilla on tiiviit yhteydet Turkuun, jossa hän kävi viimeksi toukokuussa. Uutinen Sakaguchin palkitsemisesta herätti suurta riemua muun muassa professori Riitta Lahesmaassa, joka johtaa Immunocaps-projektia.
”Hänen uraauurtava työnsä on ollut oivaltavaa, pitkäjänteistä ja mahdollistanut uusien immunologisten hoitojen kehittämisen”, Lahesmaa kuvailee.
Nobelin jakavat Sakaguchin kanssa yhdysvaltalaiset Mary E. Brunkow ja Fred Ramsdell. Kaikki kolme ovat tutkineet sitä, kuinka autoimmuunisairauksia aiheuttavat haitalliset solut saataisiin kuriin.
Heidän löydöksensä ovat luoneet perustaa uudelle tutkimusalalle ja vauhdittaneet uusien hoitojen kehitystä esimerkiksi syöpään ja autoimmuunisairauksiin, palkintoperusteluissa todetaan.
Nobel-palkintogaala järjestetään Tukholmassa 10. joulukuuta.
Päivi Ikonen
Artikkeliin on lisätty 9.10.2025 professori Deanna D’Alessandron kommentit Sydneyn yliopiston uutisesta.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
