Alla oleva Yrjö Pessin haastattelu ilmestyi Kemia-lehden numerossa 10/1991. Juttu julkaistaan uudelleen Pessin (30.8.1926–2.12.2021) muistoksi.
Vuorineuvos Yrjö Pessi katsoo tulevaisuuteen:
Kansainvälistyminen ja koulutus turvaavat hyvinvointimme
Vuodesta 1975 viime syyskuun alkuun Kemiraa johtanut vuorineuvos Yrjö Pessi on luotsannut yrityksensä kovassa kilpailussa kansainväliseen menestykseen. Pitkäjänteinen kehitystyö ja tinkimättömyys ympäristöinvestoinneissa ovat olleet Kemiran valtteja, joiden arvo on laman aikana entisestäänkin kasvanut.
Suomessa vallitsevan hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää Pessin mukaan korkeatasoisen työvoiman saannin turvaamista. Luonnontieteiden opetusta on tehostettava kaikilla koulutustasoilla ja opetuksen ja teollisuuden yhteistyötä on lisättävä. Tavoitejohtamisen periaatteet toimivat korkeakouluissa yhtä hyvin kuin yrityksissä.
Vuorineuvos Yrjö Pessi on tehnyt pitkän päivätyön Kemira Oy:n palveluksessa. Vuonna 1964 hänet nimitettiin silloisen Rikkihappo Oy:n tutkimus- ja neuvontapäälliköksi ja vuonna 1972 Kemiran maatalousosaston apulaisjohtajaksi.
Työskenneltyään parisen vuotta Maatalouden tutkimuskeskuksen maanviljelyskemian ja -fysiikan laitoksen johtajana ja professorina Pessi tuli vuonna 1975 uudelleen Kemiraan, ensin toimitusjohtajan ja vuodesta 1978 lähtien pääjohtajan virkaan, jossa hän toimi syyskuun 1991 alkuun saakka.
Päätös maailmalle lähdöstä mullisti Kemiran
Viikkoa ennen eläkkeelle siirtymistään Pessi puhuu mieluummin tulevista kuin menneistä, mutta suostuu kertaamaan Kemiran vaiheet kansallisesta lannoitetuottajasta kansainväliseksi monialayritykseksi.
”70-luvun alkupuolelle asti Kemiran selkeänä vastuualueena oli Suomen lannoitehuolto. Teimme alalla intensiivistä tutkimus- ja neuvontatyötä. Sen seurauksena maassamme yleistyi esimerkiksi sijoituslannoitus, joka nosti viljasatoja 15–20 prosenttia. Itse asiassa taisimme tuolloin luoda perustan maatalouden nykyiselle ylituotannolle”, Pessi aprikoi pilke silmäkulmassaan.
Pessi alkoi luotsata Kemiraa vaiheessa, jolloin Suomi oli hänen sanojensa mukaan valmiiksi rakennettu eikä kansalliselle tuotannolle ollut näkyvissä kasvun varaa. Öljykriisi heikensi kemianteollisuuden näkymiä maailmanlaajuisesti.
”Oli luotava uusia visioita, jos mieli menestyä jatkossakin”, Pessi kertoo.
”Päätimme lähteä maailmalle ja käynnistimme pitkäjänteisen toimintaohjelman, joka alkoi tuottaa hedelmää 80-luvulla. Nykyisin yli puolet Kemiran tuotannosta on muissa maissa.”
Neljän kynnyksen yli kansainväliseen menestykseen
Kansainvälistä asemaa ja menestystä havittelevan yrityksen on Pessin mukaan ylitettävä neljä kynnystä, joista ensimmäinen on vienti. Seuraavassa vaiheessa on hankittava jalansijaa muista maista esimerkiksi markkinointiyhtiöiden tai toimistojen kautta.
Tärkeä askel on ulkomaisten tuotantolaitosten ja tytäryritysten perustaminen, ja neljännessä vaiheessa luodaan kansainvälinen organisaatio, jossa ovat mukana myös konsernin ulkomaiset yksiköt.
Kemiran toimintakenttää laajennettiin, vientiä kasvatettiin ja toinen ja kolmas kansainvälistymisvaihe toteutettiin pääosin Pessin johtajakaudella.
80-luku oli vilkasta investointien ja yritysostojen aikaa yritykselle, joka toimii nykyisin 19 maassa ja valmistaa mm. maatalous-, vedenpuhdistus- ja teollisuuskemikaaleja, maaleja, titaanidioksidipigmenttejä ja pakokaasukatalysaattoreita. yritys on Euroopan toiseksi suurin lannoitteiden ja maailman suurin vesikemikaalien valmistaja.
Konsernin liikevaihto oli viime vuonna 11,4 miljardia markkaa, josta viennin ja ulkomaan toimintojen osuus oli lähes kolme neljännestä. Puolet Kemiran noin 15 000 työntekijästä toimii muissa maissa.
”Nyt yritys on aloittamassa vaativaa kansainvälistymisen neljättä vaihetta, jossa arvioidaan ja organisoidaan uudelleen koko konsernin toiminnot, niiden sijainnit ja rahoitusrakenne”, Pessi sanoo.
”Tärkeisiin tavoitteisiin kuuluu kansainvälisen riskipääoman vahvistaminen pörssiin menon kautta. Uskon, että parin, kolmen vuoden kuluttua Kemira on mukana pörssissä.”
Valtteina oma tuotekehitys ja investoinnit ympäristöön
Menestyksen avaimina Pessi pitää rohkean kansainvälistymisen lisäksi Kemiran pitkäaikaista tutkimus- ja kehitystyötä sekä vahvaa panostusta ympäristönsuojeluun.
”Meillä on erinomaista tutkimusväkeä, jonka avulla olemme kehittäneet uusia tuotteita ja prosesseja. Esimerkiksi muurahaishapon ja vetyperoksidin valmistusprosessit perustuvat pitkälti omaan kehitystyöhömme.”
Myös biotekniikkayksikössä on tehty vuosikausia tutkimusta, jonka tuloksena Kemira aloitti viime vuonna herkkusienten ja useiden mikrolisättyjen koristekasvilajikkeiden kaupallisen tuotannon.
Pessin mukaan laman aikana korostuu niiden kohteiden merkitys, joihin yritys on satsannut taloudellisen kasvun vuosina.
”Kemira on turvannut tulevaisuuttaan investoimalla vahvasti ympäristönsuojeluun. Meiltä ei ole jäänyt rästiin mitään. 70-luvulta lähtien emme ole ainoastaan noudattaneet päätöksiä vaan kulkeneet niiden edellä. Viime vuonna sijoitimme lähes 200 miljoonaa markkaa ympäristönsuojeluun.”
Avoimuus ja yhteistyö rakentavat yrityksen ilmapiirin
Kemiran työilmasto saa Pessiltä lämpimän kannustuksen.
”Toiminnan kannattavuus on tietysti ratkaiseva, mutta maun työhön antaa yrityksen henkinen ilmapiiri. Joukkomme on ollut tosissaan leikissä mukana ja saanut hommat sujumaan.”
Ilmapiirin rakennusaineina Pessi pitää ennen kaikkea avointa viestintää ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Johtajana hän on delegoinut päätösvaltaa sinne, missä on asiantuntemusta. Vapautta ja vastuuta on jaettu kaikille työntekijäportaille, ja esimiesten ja alaisten väliset suunnittelukeskustelut ovat luonteva osa yrityksen toimintaa.
Vuorineuvos Pessi väittää, ettei hän tiennyt tulosjohtamisesta mitään tullessaan Kemiran vastuupaikalle vuonna 1975. Kaukolan kylässä Karjalassa varttunut Pessi löysi perustan johtamisstrategialle omasta kotikulttuuristaan.
”Kasvoin ja tein töitä maanviljelijän poikana tilalla, jonka väkeen kuului sen ajan käytännön mukaan renkejä, karjakoita ja palvelijoita. Siinä elettiin yhdessä ja syötiin samassa pöydässä, saman perheen jäseninä. Lapsuudenkodistani sain myös teollisuudessa toimivat oppini ja siellä huomasin, että jokainen ihminen on yhtä tärkeä.”
Koulutettu työvoima tepsivä lamalääke
Laman ahdistaman teollisuuden suurimpiin haasteisiin kuuluu Pessin mukaan korkeatasoisen työvoiman saannin turvaaminen.
”Tähän asti meillä on ollut niin taitavaa väkeä, että olemme pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa. Jatkossa voimme ylläpitää hyvinvointiamme yhdentyvässä ja avautuvassa maailmassa keskittymällä ’vaikeisiin’ töihin ja hallitsemalla ne. Se edellyttää korkeatasoista koulutusta kaikilla tasoilla.”
Pessi pitää välttämättömänä matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen lisäämistä kouluissa.
”Tuntirajat ovat tietysti olemassa, mutta koulun sisäistä liikkumavaraa voitaisiin hyödyntää paremmin. Kielten opetusta voisi olla enemmän koulun alkupäässä, lapsethan oppivat helposti ainakin perusteet. Sitä paitsi kieliä voi opiskella itsenäisesti läpi elämän; olen itsekin ajatellut aloittaa venäjän opinnot lähiaikoina.”
”Sen sijaan luonnontieteellisten aineiden omaksuminen vaatii enemmän ohjausta, siksi niiden opetuksen pitäisi painottua ylemmille luokille.”
Varsinkin kemian opetuksessa huomiota olisi kiinnitettävä Pessin mielestä määrän lisäksi myös laatuun.
”Koulussa pitäisi saada kipinä elämää ja uraa varten. Teoreettinen kemia innostaa vain harvoja, mutta käytännön harjoitustyöt voisivat avata monelle uuden maailman.” Tätä ajatusta on toteutettu Kemiran tutkimuskeskuksessa Espoossa, jonne perustettiin pari vuotta sitten kemian luokka vaakoineen ja mittareineen.
Tavoitejohtamista tarvitaan korkeakouluissa
Myös korkeakouluopetuksessa on vuonna 1956 maa- ja metsätaloustieteiden tohtoriksi väitelleen Pessin mukaan tehostamisen varaa.
Korkeakouluilla pitäisi hänen mielestään olla enemmän vapaita käyttövaroja, joilla voitaisiin tukea nuorten jatko-opiskelijoiden tutkimustyötä, ja jatkotutkintojen suorittamista tulisi nopeuttaa.
Vaikka korkeakoulujen määrärahat pysyisivät entisellään, opetuksen ja tutkimuksen tuloksia voitaisiin Pessin mukaan parantaa huomattavasti tavoitejohtamisen periaatteita noudattamalla.
Kollektiivinen vastuu ei riitä, vaan jokaiselle tutkimushankkeelle tulisi löytää yksi vastuuhenkilö, joka huolehtii tavoitteiden asettamisesta, aikataulusta ja voimavarojen hankkimisesta.
”Tutkintojen nopeuttamiseen ei pitäisi kuitenkaan päätyä laskemalla rimaa”, Pessi muistuttaa.
Hän ei kannata jatkotutkinnon putkimaista lävitse kahlausta työpöydän takaa, sillä siinä kärsii tieteelliseen työhön kuuluva luovuus ja kriittisyys.
Kemira on tukenut tutkijankoulutusta osallistumalla yhteishankkeisiin, joissa on suunniteltu ja käynnistetty uusien alojen, kuten tietokoneavusteisen orgaanisen synteesikemian, korkeakouluopetusta.
Hankkeiden tavoitteena eivät ole nopeat tohtorintutkinnot vaan jatkuvan tutkijankoulutuksen luominen, joka johtaa luonnollisesti ajan mittaan myös jatkotutkintoihin.
Suunnitelmissa kirjoittamista ja tilanhoitoa
Pessi ei paljasta yksityiskohtaisesti tulevaisuuden suunnitelmiaan. Hän aikoo joka tapauksessa jatkaa kirjoittamista, vaikkei julkaisusuunnitelmia vielä olekaan. Yritysnäkökulman hän vaihtaa mielellään filosofisempaan asioiden tarkasteluun.
Vuodenvaihteeseen asti Pessin aika on kuitenkin sidottu kahteen hankkeeseen, valtioneuvoston strategisen muutoksen johtamisohjelmaan sekä maa- ja metsätalousministeriön pyytämään selvitykseen Suomen maatalouden taloudellisesta ja teknologisesta tutkimuksesta.
Koulutustaan ja kokemustaan hän hyödyntää jatkossa myös Tammelassa sijaitsevan parin hehtaarin tilan hoidossa. Tilalla löytyy miniatyyrikoossa Karjalan ilmasto ja luonto valkovuokkoineen ja saniaisineen.
Vuorineuvos Yrjö Pessin mieli palaa jo maalle, uusiin tehtäviin.
”Aion rakentaa näköalatornin, josta avautuu näkymä kolmelle järvelle. Viljelyksissä käytän tarpeen mukaan vanhaa ja uutta tekniikkaa, luonnonmukaisia menetelmiä ja Kemiran tuotteita. Koneellisiin töihin riittää mainiosti traktorini vuodelta -51.”
Leena Laitinen
