Ympäristökemisti Sami Taipale tutkii muovin haittoja ja kaipaa uusia materiaaleja

Jyväskylän yliopiston uuden ympäristökemian ja -analytiikan apulaisprofessorin Sami Taipaleen erikoisalaa ovat muovit. Tutkijana hän pyrkii sekä vähentämään niiden ympäristöhaittoja että löytämään nykymateriaaleille korvaavia vaihtoehtoja.

Sami Taipale on mukana muun muassa kansallisessa PlastLife-yhteistyöhankkeessa, jossa hän paneutuu biohajoaviin muoveihin. Tuore apulaisprofessori selvittää, kuinka biohajoava pussi käyttäytyy meressä ja millaiset ekotoksikologiset vaikutukset biomuovilla on.

”Bio- ja ympäristötieteiden isotooppilaboratorio luo erinomaiset puitteet tutkia hitaasti hajoavia yhdisteitä”, Taipale kertoo tiedotteessa.

Toisessa, Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa tutkitaan mikrobien kykyä käsitellä vesiin päätynyttä mikromuovia. Tutkijat ovat jo havainneet, että mikrobiyhteisö pilkkoo mikromuovien hiiliketjuja ja valmistaa niistä hyödyllisiä omega3- ja omega6-rasvahappoja eläinplanktonin käyttöön.

Mikromuovin hajoaminen ei tapahdu nopeasti.

”Se kestää 200 vuodesta tuhansiin vuosiin riippuen vesiympäristön mikrobeista”, muistuttaa Taipale, jonka mukaan uusia muovia korvaavia, ympäristölle haitattomia materiaaleja on kehitettävä pikaisesti.

Mikromuovi voi tulla esteeksi myös teollisuuden sivuvirtojen hyötykäytölle. Muovin määrä esimerkiksi lietteissä tunnetaan toistaiseksi huonosti. Parhaillaan tutkitaan, soveltuisiko jätevesiliete yhdessä tuhkan kanssa käytettäväksi metsän lannoitteena.

”Tällä hetkellä mikromuoveille ei ole määräyksiä, mutta tulevaisuudessa niitä koskevat rajoitukset voivat rajoittaa sivuvirtojen hyödyntämistä.”

”Jyväskylässä hyvä tehdä tutkimusta”

Sami Taipale on pohjakoulutukseltaan ympäristöanalytiikan insinööri ja Helsingin yliopistosta valmistunut filosofian maisteri, jonka tutkinnon pääaineena oli ympäristötiede.

Tohtoriksi Taipale väitteli Jyväskylän yliopistossa. Hän selvitti väitöskirjassaan bakteerivälitteisen terrestrisen hiilen merkitystä humusjärvien ravintoketjussa.

Väitöksensä jälkeen Taipale työskenteli tutkijatohtorina Itä-Suomen ja Washingtonin yliopistoissa sekä Weizmannin tiedeinstituutissa ennen kuin palasi Jyväskylään, jota hän pitää erinomaisena paikkana tieteenteolle. Infrastruktuuri ja ympäristöanalytiikan laitteet ovat hänen mukaansa ”todella hyvät”.

”Tutkimusta tukevaa henkilökuntaa on myös riittävästi, mikä mahdollistaa huippututkimuksen tekemisen.”

(Kuva Jyväskylän yliopisto) Sami Taipale aloitti Jyväskylän yliopiston viisivuotisessa tenure track -apulaisprofessuurissa maaliskuun alussa 2023.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia