MITÄ KEMIALLISIA reaktioita tapahtuu, kun pizza paistuu tai kakku kohoaa uunissa? Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miksi jokin aine reagoi tietyllä tavalla.
Olen nuoresta asti pitänyt ruoanlaitosta ja leipomisesta ja aina pohtinut myös ruoanlaitossa tapahtuvia kemiallisia reaktioita.
Valmistuin kaksoistutkinnolla ruoanlaiton ammattilaiseksi, mutta tiesin haluavani lisää haasteita ja tahtovani tutkia ja opiskella kemiaa lisää.
Seuraava luonnollinen askel oli hakea opiskelemaan kemiantekniikkaa Turun ammattikorkeakouluun. Suunnitelmissani oli syventyä elintarviketekniikkaan.
Opintojeni alussa huomasin kuitenkin kiinnostuvani yhä enemmän materiaaleista ja tekniikoista, joilla tuotteista tai prosesseista voisi tehdä kestävän kehityksen mukaisia.
Hyvin pian opintojeni alettua päätin, että biomateriaalit ja -prosessit ovat ala, johon haluan syventyä. Hakeuduin opinnoissani projekteihin, joissa biomateriaalit ja kiertotalous olivat keskiössä.
KUN TYÖSKENTELIN Nesteen kesäharjoittelijana Naantalissa vuonna 2020 ja Kilpilahdessa vuonna 2021, pääsin näkemään koulussa opittuja asioita oikeissa prosesseissa.
Tärkeää minulle oli myös Nesteen asema vastuullisena yrityksenä. Biodieselin syötön noston operoiminen jännitti, mutta samalla tunsin ylpeyttä siitä, että minuun luotetaan. Työvuoroni päättyessä huomasin onnistuneeni vuoron tavoitteessa.
Meidän nuorten työntekijöiden potentiaaliin siis uskotaan ja meitä kannustetaan mukaan muutokseen.
MITÄ MUUTOS sitten tarkoittaa?
Sitran tuoreen Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia -selvityksen mukaan Suomella on hyvä mahdollisuus päästä ilmastotavoitteisiin, mutta esteitäkin on.
Tulisi toimia ajoissa ja luoda selkeä kuva tulevista toimista ilman hallinnollisia esteitä. Tähän tarvitaan visio ja johtajuutta. Lisäksi tarvitaan uusia kannustimia ilmastotoimien mahdollistamiseksi.
Kun infrastruktuuria kehitetään ja osaaminen valjastetaan sekä panostetaan huippututkimukseen, saatamme olla oikealla tiellä.
Kuulostaako vaikealta? Sitä se varmasti onkin mutta välttämätöntä, jos haluamme mukaan globaaliin kehitykseen.
ON INNOSTAVAA, että kemia on todella suuressa roolissa muutoksessa. Esimerkiksi vetytalouden merkitys tulee kasvamaan, ja proteiinia tullaan kasvattamaan bioreaktoreissa.
Myös uusiutuvilla polttoaineilla on tärkeä rooli. Neste panostaa uusiutuvaan polttoaineeseen niin maalla kuin ilmailussa, mikä vähentää tehokkaasti hiilijalanjälkeä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös talouteen. Tuotantotalous onkin seuraava ala, johon haluan perehtyä.
On hienoa huomata, että suomalaisessa työkulttuurissa arvostetaan itsensä kehittämistä ja uusia näkökulmia. Me nuoret tuomme alalle uusia näkökulmia ja innovaatioita samalla saaden tukea osaajilta.
SUOMELLA ON lähtökohtaisesti muiden vauraiden maiden tavoin paremmat teknologiset, taloudelliset ja institutionaaliset edellytykset ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien ja uhkien hoitamiseen.
Seuraavaksi on ratkaisevaa, mitä hallitus päättää syksyn budjettiriihessä ilmastotekojen vauhdittamiseksi.
Jo aloitettua työtä voidaan määrätietoisesti jatkaa. Onhan meillä maa pullollaan nykyisiä ja tulevia osaajia, joiden ammattitaitoa tulee hyödyntää.
Mahdollisuuksiin ja uuden luomiseen tulisi keskittyä yhdessä.
Meri Puranen
(kuva Tero Puranen) Meri Puranen opiskelee prosessi- ja materiaalitekniikan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulussa.
