Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Pohjois-Suomen ensimmäinen ydinvoimala käynnistyy Pyhäjoella vuonna 2029. Sitä ennen tehdään tarkistuksia toisensa jälkeen ja varmistetaan laitoksen turvallisuus myös tilanteissa, joita on vaikea edes kuvitella.
Kalevi Rantanen
Tehdäänpä mielikuvituksessa aikamatka kolmenkymmenen vuoden päähän, kohteena Hanhikiven niemi Perämeren rannalla.
Ilmastonmuutos on tuonut mukanaan enimmäkseen lämpimiä mutta joskus myös hyvin kylmiä ilmoja. Vuonna 2051 iski niin ankara pakkanen, että meri jäätyi ydinvoimalan edustalla umpeen.
Ei kuitenkaan hätää, laitos sulatti itse itselleen jäähdytysvettä. Onneksi taannoin 2020-luvun alussa oli varauduttu myös erittäin epätodennäköisiin sään vaihteluihin.
Palataan nykypäivään. Juuri nyt sadat asiantuntijat ponnistelevat kyetäkseen kuvittelemaan ennakkoon kaikki mahdolliset onnettomuudet – ja myös sen, kuinka ne ehkäistään.
”Ääritapauksessa meri voi jäätyä rannassa pohjaan asti. Silloin jäähdytysvesipumppujen suuntaa muutetaan ja sulatetaan jää”, sanoo ydinvoimayhtiö Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotola.
Fennovoima on rakennuttamassa Hanhikiven niemelle ydinvoimalan, jonka toimittaa Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom. Nyt ollaan suunnitteluvaiheessa, ja yhtiö toivoo saavansa laitokselle rakentamisluvan ensi vuonna.
On hyvää ja huonoa vainoharhaisuutta. Rakentava vainoharhaisuus tarkoittaa ratkaisujen kehittämistä kaikkia kuviteltavissa olevia riskitilanteita varten.
Ydinvoimalahankkeen nykyhetkeen tutustuminen on myös kuin matka tulevaisuuteen. Hanhikiven turvavaatimukset ovat teollisuuden yleistä nykytasoa paljon korkeammat.
Suomalainen Fennovoima ei ole asialla yksin, vaan koko ydinvoima-ala maksimoi luotettavuuttaan ja huoltovarmuuttaan.
Kaikesta energiasta 79 prosenttia ja sähköstä 64 prosenttia tuotetaan kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuoreimman tilaston mukaan öljyllä, maakaasulla ja hiilellä.
Jotta ympäristön saastuttamisesta päästään eroon, neljä viidesosaa energiantuotannosta on tehtävä tavalla tai toisella puhtaaksi. Tapoja siihen on monta, mutta on mahdotonta ennustaa eri teknologioiden kilpailukykyä vuosikymmeniä eteenpäin.
Maailma soveltaa siksi koko energiatalouteen ydinvoimalan suunnitteluperiaatteita, rinnakkaisuutta ja erilaisuutta. Monenlaisia energiamuotoja kehitetään yhtä aikaa.
Hyvästä halutaan tehdä priimaa
Varmuuden maksimointi ydinenergia-alalla on viety huippuunsa varsinkin Suomessa. On vaikea sanoa, ovatko vaatimukset täällä kaikkein tiukimmat, mutta ainakin ne kuuluvat tiukimpiin maailmassa.
Hyvästä tehdään priimaa.
”Hanhikiven voimalan konsepti on sama kuin Loviisassa”, Kotola kertoo.
”Rosatom on rakentanut samalla perusteknologiakonseptilla voimaloita kymmeniä vuosia ja on käytännössä markkinajohtaja.”
Pietarin lähellä toimii referenssilaitos, Sosnovyi Borin Laes 2 -voimala, jonka kokemuksia Hanhikiven hankkeessa hankkeessa hyödynnetään.
Silti kaikki komponentit, prosessit ja myös koko organisaatio on käytännössä käytävä läpi uudelleen. Piirustuksia ja toimintatapoja ei voi kopioida yksi yhteen.
Suomalaiset vaatimukset eivät Kotolan mukaan välttämättä ole venäläisiä ankarampia, mutta osin erilaiset ne ovat.
”Suomalaisen mallin ymmärtäminen on siksi ollut aluksi vaikeaa. Jossakin voimala voidaan rakentaa venäläisellä regulaatiolla, mutta täällä on paljon myös kotimaisia piirteitä.”
Kotola ottaa esimerkiksi suojarakennuksen seinän. Se on mitoitettava niin, että rakennus kestää lentokoneen törmäyksen.
”Suomessa ei riitä, että kertoo seinämän paksuuden. Lisäksi täytyy osoittaa sen riittävyys ja muun muassa se, että törmäyksessä ei synny vaarallisia värähtelyjä”, hän kuvaa.
”Rakenteen toimivuuden lisäksi on osoitettava myös suunnittelijoiden osaaminen ja suunnitteluprosessien pätevyys.”
Lentokonetörmäyssuojauksen lisäksi esimerkiksi primääripiirin paineenalennustoiminta ja hätätiladieselgeneraattorien erottelu ovat olleet kohtia, joissa alkuperäisiä suunnitelmia on jouduttu korjaamaan.
Kaikkiaan laitoksen on täytettävä rakentamislupavaiheessa noin 2 500 suomalaista ydinvoimalaitosohjeiden eli yvl:n määrittelemää turvallisuusvaatimusta.
Numerossa 5/2021 ilmestynyt juttu Hanhikiven suunnittelusta kertoo myös muun muassa siitä, millaista kemiaa ydinvoimaloissa tarvitaan ja hyödynnetään. Koko jutun voit lukea täältä.
(Kuva Fennovoima) Hanhikiven infrastruktuuria on rakennettu jo muutamia vuosia. Kaikkiaan jättiurakka työllistää yli 20 000 ammattilaista.
