Yksi suomalaisen kemianteollisuuden merkittävimmistä rakentajista, vuorineuvos Yrjö Pessi on poissa. Hän syntyi luovutetun Karjalan Kaukolassa 30. elokuuta 1926 ja kuoli Espoossa 95-vuotiaana 2. joulukuuta 2021.
Pessi teki mittavan uran Kemira Oy:n palveluksessa. Hänen aikanaan yhtiö muuttui kotimaisesta valtion omistamasta lannoitemonopolista kansainvälisen mitan kemianteollisuuden monialaiseksi suuryritykseksi.
Pessi oli Kemiran johdossa 16 vuotta, vuodesta 1975 aina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1991.
Yrjö Pessi oli monipuolinen mies ja lahjakkuus. Karjalankannaksen Kaukolassa syntynyt maatalon poika opiskeli maataloustieteitä ja erikoistui suoviljelyyn. Hän myös väitteli aiheesta, Pessille luonteenomaisesti ilman ohjaajaa.
Tutkijan tie vei Pessin Kemiran edeltäjän Rikkihappo Oy:n palvelukseen vuonna 1964. Erilaisten vaiheiden ja Typpi Oy:n ja Rikkihappo Oy:n fuusion jälkeen syntyi Kemira Oy vuonna 1971.
Tutkijaluonne veti Pessin vielä takaisin kentälle. Hän toimi Maatalouden Tutkimuskeskuksen professorina vuosina 1973–1974.
Kemiralle 1970-luvun alku oli ollut taloudellisesti vaikea öljykriiseineen, ja muutosta linjaan haettiin kutsumalla Pessi yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 1975.
Ymmärsi henkilöstön ja tutkimustyön arvon
Tutkijasta muotoutui pian yritysjohtaja, joka yllätti valitsijansa reippailla otteilla. Yhtiön kannattamattomia rönsyjä saneerattiin muun muassa Torniossa ja Hangossa. Väkeä vähennettiin ja taloutta tiukennettiin.
Yrjö Pessi oli kova tai pehmeä tilanteesta ja tarpeesta riippuen. Hän jopa riskeerasi uransa maksattamalla yhtiön koko henkilökunnalle bonukset vuonna 1979. Sen ajan Suomessa hanketta voi pitää poikkeuksellisen rohkeana tekona. Pessi itse piti tekoa yhtenä parhaista investoinneistaan.
1980-luvulle tultaessa tahti kiihtyi. Alkoi Kemiran kasvu ja kansainvälistyminen. Rekrytoitiin huippuosaajia ja koulutettiin henkilöstöä, parhaita ulkomailla.
Tutkimus ja kehitys oli Pessin suojeluksessa huipussaan. Panostukset kemian tutkimukseen loivat yhä uusia avauksia ja liiketoimintoja. Kasvua oli kuitenkin haettava maailmalta. Pessi antoi tukensa ja vapaat kädet organisaatiolle.
Suuria yrityskauppoja tehtiin USA:ssa, Englannissa, Hollannissa, Belgiassa, Tanskassa ja Ruotsissa, pienempiä ympäri maailmaa.
Syntyi monialainen kemian kansainvälinen konserni, jolla oli useita tukijalkoja. Lannoitteissa, titaanidioksidissa ja maaleissa sekä eräissä erikoiskemikaaleissa oltiin maailmanluokan toimijoita. Osassa liiketoimintoja luotiin jopa omaa tuotantoteknologiaa.
Näin yhtiöstä tuli valmis pörssiin. Pessin rooli ja kaukokatseisuus olivat keskeisiä tekijöitä Kemiran pörssitien avaamisessa. Varsinainen pörssiin listautuminen toteutui vuonna 1994.
Edelläkävijä ympäristönsuojelussa, mestari verkostoitumisessa
Yrjö Pessi arvosti suuresti luontoa ja piti ympäristönsuojelua tärkeänä. Hän valvoi henkilökohtaisesti yhtiön ympäristökysymysten hoitoa.
Raskaassa kemiassa oli ollut pitkään monia suuria haasteita, kuten yhtiön Vuorikemian tuotantolaitoksen jätevesipäästöt. Pessin aikana Kemiran tehtaat siivottiin ja muun muassa Vuorikemian jätevesipäästöt vaiheittain lopetettiin.
Kulttuurin muutos oli niin suuri, että Kemirasta tuli 1980-luvulla teollisuuden ympäristöasioiden edelläkävijä Suomessa. Yhtiö julkaisi ensimmäisen varsinaisen ympäristöraportin 1990-luvun vaihteessa.
Kemira oli vahva toimija myös vesikemikaaleissa, ja Pessin aloitteesta kehitettiin muun muassa projekti Pietarin jätevesipäästöjen puhdistamiseksi.
Yrjö Pessi hallitsi mestarillisesti sosiaaliset verkostot, joita ilman ei suuryhtiötä johdeta. Hänellä oli laajat koti- ja ulkomaiset verkostot, mikä korostui kansainvälistymisen myötä.
Saariselän hiihto- ja vaellusmaisemat tunsivat Yrjö ja Liisa Pessin ja heidän sadat vieraansa. Pessille nimettiin jopa oma lampi tunturien kupeessa.
Pessi vaikutti monella tavoin yhteiskunnassa ja teollisuuden järjestöissä. Hän oli Kemian Keskusliiton puheenjohtaja vuosina 1980–1984 ja Teollisuuden koulutusvaliokunnan puheenjohtaja 1982–1991. Valtion tiedeneuvoston jäsen hän oli 1978–1984. Erikoisuutena mainittakoon Valamo-säätiön puheenjohtajuus vuosina 1988–1999.
Yrjö Pessin tieteellisestä urasta kertovat hänen väitöskirjansa ja satakunta julkaisua. Hän kirjoitti myös useita kirjoja eri elämänvaiheistaan. Ansioistaan suomalaisen elinkeinoelämän palveluksessa hän sai vuorineuvoksen arvonimen vuonna 1982.
Teknillisen korkeakoulun kunniatohtori Pessistä tuli 1988. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan ensimmäisen luokan komentajamerkki ja lukuisia oman alansa huomionosoituksia.
Yrjö Pessi oli perhekeskeinen ja sielultaan karjalainen. Luonteeltaan hän oli tutkija, joka osasi kyseenalaistaa totuttujakin kaavoja. Hänessä yhdistyi harvinaisella tavalla tiukka liikkeenjohtaja ja pehmeä humanisti.
Hannu Vornamo ja Heimo Karinen
Hannu Vornamo toimi Kemira Oy:n ympäristöjohtajana 1985–1993 ja Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana 1994–2009. Vuorineuvos Heimo Karinen oli Kemiran pääjohtaja vuosina 1991–1999.
Lue Yrjö Pessin eläkkeellelähtöhaastattelu Kemia-lehdestä 10/1991
