Kemianteollisuuden yritykset eivät kaipaa palkkalistoilleen kovinkaan paljon lisää tohtoreita. Sen sijaan yritysten tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvitaan monipuolisesti niin ammatti- kuin yliopisto-osaajia.
Tämä käy ilmi Kemianteollisuus ry:n tuoreesta jäsenkyselystä, jonka tuloksista kerrotaan järjestön kannanotossa parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraporttiin.
Kyselyyn vastanneista kemianyrityksistä 53 prosenttia arvioi tohtorien ja tohtorikoulutettavien tarpeensa kasvavan lähivuosina.
Selvästi enemmän, 81 prosenttia, lisääntyy kuitenkin muiden korkeakoulutettujen tarve. Myös ammattikoulutettuja kaivataan 20 prosenttia nykyistä enemmän.
Parlamentaarinen ryhmä ehdottaa, että TKI:ssa (tutkimus, kehitys, innovointi) työskentelevien tohtorien määrää tulisi lisätä kaikkiaan 2 000 hengen verran vuodessa.
Kemianteollisuuden mukaan tavoite on selvästi ylimitoitettu, sillä työikäisiä tohtoreita on viime aikoina tullut vuosittain lisää vain noin 500.
”Vastauksista kävi ilmi, että useassa yrityksessä tohtoreiden määrän arvioidaan kasvavan hiukan tai pysyvän samana, mutta ei moninkertaistuvan”, korostaa Kemianteollisuus ry:n asiantuntija Alexandra Peth tiedotteessa.
Kemianteollisuuden pelko on, että jos tohtorikoulutettavien määrää lisätään huomattavasti, muuhun koulutukseen käytettäviä resursseja vastaavasti heikennetään.
”Korkeimman koulutustason aloituspaikkojen rajun nostamisen sijaan pitäisi miettiä, miten osaamistasoa saadaan ylös ja huippututkimusta entistä laadukkaammaksi. Suomessa tarvitaan osaamistason nostoa kaikilla asteilla, ei merkittävää määrällistä koulutuspaikkojen nostamista.”
”Puolet rahoituslisäyksestä yrityksille”
Suomen tavoitteena on korottaa TKI-rahoituksen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarisen työryhmän suunnitelman ytimessä on vipuvaikutus, jossa valtio maksaa rahoituksesta yhden ja yritykset kaksi kolmasosaa.
Vipuvaikutusta ei kuitenkaan synny, jos yritykset eivät ole mukana kohteissa, joihin rahoitus ohjataan, Kemianteollisuus sanoo. Järjestön kyselyyn vastanneista noin 80 prosenttia jättäisi TKI-investoinnit osin toteuttamatta ilman julkista TKI-rahoitusta.
”Julkisella rahoituksella voidaan jakaa riskiä ja tukea yritysten kykyä muuttaa T&K-toiminta liiketoiminnaksi ja arvonlisäksi. Kestävä kasvu lähtee yrityksistä, ja ne myös rahoittavat Suomen hyvinvoinnin”, Alexandra Peth sanoo.
”Vaikuttavuuden varmistamiseksi vähintään puolet, ja mielellään enemmänkin, rahoituslisäyksestä tuleekin kohdentaa yrityksille.”
Muilta osin Kemianteollisuus pitää TKI-työryhmän raportissa esitettyjä tavoitteita onnistuneina.
Keskusjärjestön kyselyyn vastasi erikokoisia yrityksiä kemian eri toimialoilta. Yrityskoolla painotettuna vastaajista 66 prosenttia arvioi, että niiden tutkimus- ja kehityssatsaukset kasvavat kolmen seuraavan vuoden aikana merkittävästi tai jonkin verran.
Kolmasosa ennakoi panostustensa pysyvän samalla tasolla ja yksi prosentti oletti niiden supistuvan.
Päivi Ikonen
(Kuvituskuva Pixabay) Tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitys on kemianteollisuudessa huomattava. Kemia on myös yksi eniten tohtoreita työllistävistä toimialoista, mutta liikaa ei heitäkään tarvita.
Aiheesta aiemmin:
Kemianteollisuudelta vahva tuki valtion TKI-työryhmän esitykselle
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
