Suomessa esiintyy mikrobilääkeresistenssiä huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa, kertoo THL.

Tuoreen seurantaraportin mukaan antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien osuus on kuitenkin kasvanut hieman myös meillä.

Kansallisia huolenaiheita ovat esimerkiksi E. coli ja K. pneumoniae -bakteerien lisääntyvä resistenssi antibiootteja vastaan ja erityisesti mrsa:n aiheuttamien vakavien infektioiden yleistyminen.

Nämä vastustuskykyiset bakteerit ovat myös EU:n neuvoston mukaan sellaisia, joiden torjuntaan unionimaiden tulisi erityisesti satsata.

Lisäksi poikkeuksellisen helposti leviävät ja vakavaa tautia aiheuttavat hypervirulentit K. pneumoniae -kannat ovat uusi globaali uhka, johon tulisi varautua.

Maailmalla iso uhka

Maailmalla antibioottiresistenssi on suurimpia terveysuhkia. Se vaikeuttaa infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta.

Lääkkeille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien syntymistä ja leviämistä vauhdittaa antibioottien ja muiden mikrobilääkkeiden liiallinen käyttö.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on lisääntynyt yli 40 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2023.

Nykyään jo yksi kuudesta bakteeri-infektiosta on vastustuskykyinen tavanomaisille antibiooteille. Tämä tekee hoidoista tehottomampia ja lisää komplikaatioiden riskiä.

Bakteeriperäiseen antibioottiresistenssiin liittyy arviolta jopa 4,7 miljoonaa vuosittaista kuolemaa.

Torjutaan kansallisilla ohjelmilla

Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia.

Bakteerien lisäksi myös muilla mikrobeilla eli viruksilla, sienillä ja alkueläimillä esiintyy resistenssiä hoitoon käytettäville lääkeaineille. Tästä syystä nykyisin puhutaan usein mikrobilääkeresistenssistä.

Mikrobilääkeresistenssiä pyritään torjumaan WHO:n mallin mukaisilla kansallisilla toimintaohjelmilla. Vuoden 2023 loppuun mennessä sellaisen oli laatinut jo 178 maata, muun muassa Suomi.

”Resistenssin torjunta vaatii monialaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Suurin työ tehdään sairaaloissa ja pitkäaikaishoitolaitoksissa”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.

”Erityisen tärkeää on, että resistentit bakteerit tunnistetaan ja niiden leviäminen estetään hoitolaitoksissa.”

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.