Aurinkosähkön tuotanto ja maanviljely on mahdollista yhdistää tehokkaasti ja viljelijälle kannattavasti, selviää tuoreesta turkulaistutkimuksesta.
Kun viljelijä sijoittaa pelloille pystyyn asennettavia, kaksipuoleisia aurinkopaneeleja, hän voi saada aurinkosähkön tuotannosta taloudellista hyötyä, vaikka osoittaisi viljelyalasta paneeleille vain pienen osan.
Pystypaneelit ovat Suomessa vielä harvinaisuus. Yleisin tapa eli laajan peltoaukean kattaminen etelään suunnatuilla paneeleilla estää maan samanaikaisen käytön viljelyyn.
”Käyttämällä vain 10 prosenttia peltoalasta pystysuuntaisiin paneeleihin, viljelijä voi Suomen olosuhteissa tuottaa noin kolmasosan siitä energiasta, jonka kokonainen pelto katettuna eteläsuuntaisilla paneeleilla tuottaisi”, kertoo tutkija Magda Szarek.
”Paneelirivien väliin jäävällä alalla voidaan jatkaa viljelyä tavalliseen tapaan”, kuvailee Turun yliopiston väitöskirjatutkijana toimiva Szarek, tutkimusartikkelin pääkirjoittaja.
Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen aurinkosähköviljelyn kannattavuuden tutkimus viljelijöiden kannalta on ensimmäinen, joka tarkasteli aihetta Pohjoismaissa.
Itä–länsi on paras suuntaus
Paneelirivien väliin täytyy jättää tilaa, jotta ne eivät varjosta liikaa viljelykasveja eivätkä toisiaan.
Varjostuksen välttämiseksi tutkimus suosittelee, että rivien väliin jätettäisiin vähintään 8–10 metriä.
Ryhmän aiemman tutkimuksen mukaan pystypaneelit toimivat erityisen hyvin pohjoisissa oloissa, jos paneelipinnat suunnataan itään ja länteen.
Pohjoisessa aurinko pysyttelee kesällä pitkään matalalla, jolloin pystysuora paneelipinta hyödyntää kesäaamujen ja -iltojen auringonpaisteen erityisen tehokkaasti.
Itä–länsi-suuntaus on erityisen hyödyllinen myös siksi, että aurinkosähkön tuotanto aamuisin ja iltaisin vastaa paremmin sähkön kulutusta.
Viljelijän kannattaa käyttää sähkö itse
Mallinnetulla 1,6 hehtaarin pellolla tällainen asennus tuotti vuodessa 548 megawattituntia aurinkosähköä, mikä vastaa noin 45 omakotitalon vuosittaista sähköntarvetta.
Ryhmä havaitsi aiemmassa tutkimuksessaan myös, että aurinkosähköstä saa parhaimman hyödyn irti, kun sen pystyy hyödyntämään itse.
Tällöin säästyvät sekä sähköenergian hinta, sähkönsiirtomaksut että myyntiverot. Pellolla tuotettu sähkö onkin arvokkainta, kun viljelijä saa käytettyä sen omiin tarpeisiinsa.
Ohra ja nurmi lisäävät auringon heijastusta
Viljeltävillä kasveilla saattaa olla vaikutusta siihen, kuinka paljon aurinkosähköä syntyy. Tämä johtuu siitä, että myös ympäröivä maasto heijastaa valoa paneelipinnalle.
Tutkimustulosten mukaan parhaita kasveja tässä suhteessa ovat ohra ja luonnonhoitonurmi.
Niiden heijastus lisää aurinkosähkön tuotantoa pystyyn asennetuissa paneeleissa jonkin verran, vaikkakaan vaikutus sähkön vuosituotantoon ei ole kovin suuri.
Aurinkopelto sopii myös karjalle
Aurinkopaneelipellolla viihtyvät myös eläimet.
”On hyvä muistaa, että aurinkosähkön tuotannon voi yhdistää myös karjan laiduntamiseen”, Szarek sanoo.
”Itse asiassa näyttää siltä, että eläimet usein nauttivat paneelien pellolle tuomasta varjosta.”
Tutkimus jatkuu Turun yliopiston materiaalitekniikan yksikön aurinkosähkömateriaalien ja -järjestelmien tutkimusryhmässä, jota vetää professori Kati Miettunen.
Lue myös:
Turun yliopiston sata vuotta sisukasta kemiaa
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
