Tampereen yliopiston tiloissa järjestetään 23.–24. tammikuuta 2026 tiedetapahtuma Tiedon valoa, jossa yleisö saa kuulla muun muassa tuoreimpien kemian nobelistien saavutuksista.

Kemistit ovat oppineet rakentamaan atomeista yhä monimutkaisempia molekyyleja ja hallitsemaan niiden rakennetta ja ominaisuuksia entistä tarkemmin.

Vuoden 2025 kemian Nobelin palkinto nosti esiin tutkimuksen, jossa molekyyleja käytetään kuin rakennuspalikoita entistä suurempien rakenteiden valmistukseen.

Nobelistit Susumu Kitagawa, Richard Robson ja Omar M. Yaghi ovat toimineet nanoskaalan arkkitehteina ja kehittäneet huokoisia materiaaleja, joissa molekyylien järjestys luo valtavasti tyhjää tilaa.

Vuoden 2025 nobelistit toivat kemiaan lisää tilaa

Tällaisissa mof- eli metalli-orgaanisissa runkorakenteissa metalli-ionit ja orgaaniset molekyylit liittyvät toisiinsa säännöllisiksi kideverkoiksi, joiden onteloiden kokoa ja ominaisuuksia voidaan suunnitella tarkasti.

Rakenteiden läpi voi virrata kaasuja ja muita aineita, ja niitä voidaan sitoa ja varastoida halutulla tavalla.

Nobelistien työtä ja tutkimuksen sovellusmahdollisuuksia esittelee Tampereen yliopiston kemian professori Arri Priimägi, jonka luento on vuorossa lauantaina 24.1. kello 12.50.

Kvanttimekaniikkaa ja solubiologiaa

Tiedon valoa -tapahtuman aiheisiin kuuluvat myös muun muassa kvanttimekaniikka ja vuoden 2025 fysiikan Nobelilla palkittu tutkimus, ikääntymisen solubiologia ja virtuaalitodellisuus digitaalisena lääkehoitona.

Tarjolla on myös luento taiteen merkityksestä hyökkäyssodan kohteeksi joutuneessa Ukrainassa. Pispalalaissyntyinen näyttelijä Seela Sella puolestaan kertoo matkastaan suomalaiseksi kulttuuri-ikoniksi.

Tapahtuman koko ohjelmaan voi tutustua täällä.