Oulun yliopistossa kehitetään männynkuoresta vedenpuhdistusmateriaalia, joka poistaa hyvin antibiootteja sekä verenpaine- ja masennuslääkejäämiä jätevedenpuhdistamojen käsittelemästä vedestä.
Tuoreessa tutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia helposta ja edullisesta menetelmästä, jossa lääkejäämien poistoon käytettiin raudalla muokattua männynkuorta.
Väitöskirjatutkija Mahdiyeh Mohammadzadeh testasi rautamodifioitua kuorta Oulun Taskilan puhdistamon käsittelemään jäteveteen, jossa lääkejäämiä on vähän mutta ympäristön kannalta kuitenkin merkittävästi.
Hän poisti männynkuorella ja yhdistelmämateriaaleilla vedestä muun muassa antibiootteja, masennuslääke venlafaksiinia, kipulääke ketoprofeenia ja verenpainelääke losartaania.
Neljän kuukauden pilotissa poistoteho ylsi parhaimmillaan yli 90 prosenttiin. Esimerkiksi trimetopriimi-antibiootin poistoprosentti oli 99,7 ja venlafaksiinin 93,7.
Mohammadzadehin kehittämät koboltti-magnetiittia sisältävät bionanokomposiitit puolestaan hajottivat tehokkaasti levofloksasiini-antibioottia.
Kestävää käyttöä metsäteollisuuden sivuvirroille
Vielä tehokkaampia keinoja lääkejäämien poistoon ovat aktiivihiili ja otsonointi. Männynkuoren hyödyntäminen on kuitenkin niitä selvästi halvempi tekniikka.
Lisäksi materiaalin runsas saatavuus metsäteollisuuden sivuvirroista tukee niiden kestävää käyttöä, Mohammadzadeh korostaa.
”Toivon, että jätevedenpuhdistamot ja metsäteollisuus löytävät yhteistyömahdollisuuksia”, tutkija sanoo.
Lääkeaineita päätyy jätevesiin ihmisten käytöstä, sairaaloista ja teollisuudesta. Jätevedenpuhdistamot eivät nykymenetelmin kykene poistamaan kaikkia lääkejäämiä, vaan ne johdetaan käsitellyn veden mukana vesistöihin.
Ympäristöön joutuneet yhdisteet saattavat lisätä antibioottiresistenssiä eli vastustuskykyä antibiooteille myös luonnossa.
Lupaavat luonnonmateriaalit
Kemiallisen prosessitekniikan yksikön professori ja Mohammadzadehin väitöksen ohjaaja Tiina Leiviskä pitää pilotointeja lupaavina.
”Männynkuoresta valmistetun kiinteän puhdistusmateriaalin valmistus on edullista, sillä korkeita lämpötiloja ei tarvita ja modifiointi on yksinkertainen. Materiaalia voidaan käyttää myös muiden haitta-aineiden poistoon”, Leiviskä kertoo.
Oulun yliopistossa tutkitaan muitakin luonnonmateriaaleja, kuten kuusen kuoren tanniineja, joista jalostetuilla materiaaleilla voidaan poistaa sameutta teollisuusvesistä.
Mahdiyeh Mohammadzadehin väitöskirja Adsorption and degradation of residual pharmaceuticals in water tarkastetaan Oulun yliopistossa 23. tammikuuta 2026.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
