Tuottajayhteisö Suomen Rengaskierrätys oy keräsi viime vuonna kierrätykseen ennätykselliset 66 699 tonnia käytöstä poistuneita renkaita. Kaikki hyödynnetään kiertotalouden uusiomateriaalina.
”Tässä ehkä alkaa näkyä se, että monella vanhat renkaat oli nyt ajettu loppuun. Nyt renkaat on ollut pakko uusia ja siksi vanhoja on tullut kiertoon”, arvioi Suomen Rengaskierrätys oy:n toimitusjohtaja Anssi Takala.
Edellinen ennätyslukema 64 999 tonnia on peräisin vuodelta 2021.
Suomen Rengaskierrätyksellä on noin 3 900 keräyspistettä, joihin kuluttaja voi palauttaa renkaansa veloituksetta. Suurin osa renkaista tulee kierrätykseen rengasliikkeissä tehtävien vaihtotöiden yhteydessä.
Viime aikoina moni kierrätykseen saapunut rengas on selvästi ajettu sakkorajalle tai sen alle, kun renkaiden uusimista on kireässä taloustilanteessa lykätty.
Uusiomateriaali hyötykäyttöön infrarakenteissa
Viime vuonna Suomessa ohjattiin hyötykäyttöön 69 443 tonnia renkaita. Suomen Rengaskierrätys jalostaa ne uusiomateriaaliksi Lopelle vuonna 2023 avaamassaan laitoksessa.
Lopen kiertotalouslaitos vauhtiin – vanhat renkaat jalostuvat korkealaatuiseksi uusioraaka-aineeksi
”Kerättyjen renkaiden lisäksi saimme purettua hyötykäyttöön myös vanhoja varastoja. Rengas kiertää hyvin. Se menee, mikä meille tulee.”
Suurin osa kierrätysmateriaalista meni infratyömaiden kevennysrakenteisin. Kiveen verrattuna kevyt materiaali mahdollistaa suuriakin rakenteita pehmeällä maaperällä.
”Rengasmateriaalilla korvataan neitseellistä maa-ainesta, jota ei louhimisen jälkeen enää saa palautettua takaisin”, Takala kuvailee.
”Tulevaisuudessa kaikki infrarakenteisiin käytetty rengasmateriaali voidaan tarvittaessa vielä käyttää uudelleen muilla tavoilla uusiomateriaalina.”
Urheilukenttäkin syntyy lähiraaka-aineesta
Rengasmateriaalin hyötykäyttö kehittyy ja monipuolistuu jatkuvasti.
Renkaista valmistettu kierrätysrouhe on ollut esimerkiksi yleisurheilukenttien pinta- ja joustorakenteessa edullinen ja toimintavarma materiaali jo vuosikymmeniä.
Kirkkonummen Veikkolan viime vuonna uusitussa urheilukentässä käytettiin ensi kertaa pinnoitteena Lopella valmistettua kumirouhetta. Vastaava materiaali piti aiemmin tuoda ulkomailta.
”Käyttötavasta riippumatta oleellista on, että Suomessa hyödynnettävä materiaali on kerätty ja jalostettu lähellä”, Takala korostaa.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
