Savon Voiman Joensuun voimalaitoksen leijupetikattilassa hyödynnettävä pohjahiekka on saanut uuden tehtävän Kontiolahdelta.
Energiantuotannon sivuvirtana syntyvää materiaalia käyttää nyt infrastruktuurirakentaja GRK, joka hyödyntää sitä Kyyrönsuon kiertotalousalueella.
Kierrätykseen päässyt materiaali koostuu Joensuun voimalan käyttöpäällikön Veli-Matti Kerosen mukaan pääasiassa hiekasta, johon on sekoittunut polttoaineesta peräisin olevaa tuhkaa, kuonaantuneita partikkeleita ja pieniä määriä muita epäpuhtauksia.
”Käytön aikana materiaalin ominaisuudet muuttuvat, minkä vuoksi sitä poistetaan prosessista ja korvataan uudella petihiekalla”, Keronen taustoittaa.
Kun materiaalin soveltuvuus jatkokäyttöön on osoitettu tutkimuksin, sille voidaan löytää uusia hyödyntämiskohteita sen sijaan, että se päätyisi loppusijoitettavaksi.
”Uusiomateriaalit varteenotettava vaihtoehto”
Kontiolahden Kyyrönsuolle on nousemassa viiden hehtaarin kiertotalousterminaali.
GRK hyödyntää Joensuusta saapuvaa käytettyä pohjahiekkaa osana alueen maanrakentamista ja maantäyttöä, kertoo Itä-Suomen aluepäällikkö Henri Kaila GRK Suomi oy:stä.
Hänen mukaansa Kyyrönsuolla on riittävät edellytykset erilaisten uusiomateriaalien käsittelylle ja jatkojalostukselle.
”Maarakentamisessa tarvitaan suuria määriä eri rakennekerroksiin soveltuvia materiaaleja. Kun tekniset vaatimukset täyttyvät, uusiomateriaalit ovat varteenotettava vaihtoehto perinteisille maa-aineksille, ja sivuvirrat saadaan samalla hyötykäyttöön”, Kaila kuvailee.
Savon Voiman pohjahiekka sopii kohteeseen hyvin, sillä se täyttää Kyyrönsuon alueelle määritellyn ympäristöluvan vaatimukset. Lisäksi pohjahiekkaa on hyvin saatavilla, ja sen laatu on maarakentamisen näkökulmasta tasainen.
Pohjahiekan kaltaisten materiaalien hyödyntäminen vähentää neitseellisten maa-ainesten tarvetta rakentamisessa ja pienentää samalla maa-ainesten kaivamisesta ja murskauksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta.
Laatu varmistetaan säännöllisellä seurannalla
Pohjahiekan hyödyntämiskelpoisuus perustuu huolelliseen laadunvalvontaan. Joensuun voimalassa otetaan materiaalista kuukausittain näytteitä, joista muodostetaan vuosikokoomanäyte.
Kokoomanäytteen analysoi ulkopuolinen laboratorio, joka selvittää muun muassa materiaalin ympäristökelpoisuuden, haitta-ainepitoisuuden sekä esimerkiksi raskasmetallien ja liukoisten yhdisteiden määrät.
Analyysien perusteella pohjahiekka sopii useisiin maarakennuskohteisiin, kuten kenttä- ja väylärakenteisiin sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteisiin.
Käytettyä hiekkaa on jo entuudestaan hyödynnetty maarakentamisessa Joensuussa.
”Aikaisempia hyötykäyttökohteita ovat olleet muun muassa voimalaitosalueen polttoaineenkäsittelykentät sekä Puhaksen uuden jätteenvastaanottoalueen pohjarakenteet”, Veli-Matti Keronen kertoo.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
