William Shakespearen jälkeen maailman myydyin kirjailija on Agatha Christie (1890–1976), joka tunnetaan salapoliisiromaanien kruunaamattomana kuningattarena.
Kemian puoliammattilaisena murharouva otti usein uhrinsa hengiltä myrkyllisillä kemikaaleilla. Brittidekkaristin kehutaan jopa antaneen myrkyille niiden ansaitseman paikan ja arvon murhamenetelmien joukossa.
Nuori Agatha Christie toimi ensimmäisen maailmansodan aikana Punaisen ristin vapaaehtoistyöntekijänä. Hän työskenteli ensin sairaanhoitajana ja siirtyi sitten kotikaupunkinsa sairaala-apteekin palvelukseen.
Apteekkityötä varten Christie joutui suorittamaan kemian kurssin ja muisteli myöhemmin alan opintojaan.
”Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, atomipaino ja kivihiilitervan monimutkaiset johdannaiset ovat asioita, jotka saavat aloittelijan helposti hämmennyksiin”, kirjailija kertoi mutta lisäsi, että pääsi loppujen lopuksi hyvinkin jyvälle alasta.
Tiedelehden arvostelu ilahdutti
Agatha Christie julkaisi ensimmäisen dekkarinsa nimeltä Stylesin tapaus vuonna 1920. Idean rikosromaaniin hän sai juuri sotavuosien apteekkikokemuksistaan. Kirjan murha-aseena hän käytti strykniiniä.
Esikoisteos sai hyvät arvostelut. Kirjailijalle itselleen mieluisin oli farmasian alan tieteellisessä lehdessä julkaistu myönteinen kritiikki.
Sitä Christie kuvaa muistelmissaan näin: ”Eniten iloitsin The Pharmaceutical Journalin arvostelusta. Siinä kiiteltiin ’salapoliisiromaania, jossa käsitellään myrkkyjä asiantuntevasti eikä, kuten usein tapahtuu, ladella hölynpölyä tuntemattomista aineista, joiden jäljille on mahdoton päästä’.”
Juttu murharouvan myrkyistä ilmestyi numerossa 1/2016. Lue koko juttu täältä.
(kuvassa) Agatha Christie kirjoitti omalla nimellään 66 rikoskirjaa ja 14 novellikokoelmaa. Lisäksi häneltä ilmestyi rakkausromaaneja salanimellä Mary Westmacott.
