Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet, kuinka elimistön kantasolut saadaan pysymään virkeinä: niiden hidastunut toiminta voidaan elvyttää estämällä naapurisolujen signaalit.
Havainto on merkittävä, sillä kantasolujen tehtävänä on korjata kudosvaurioita. Vanhetessaan solut menettävät korjauskykynsä, mutta uuden tiedon ansiosta asiaan voidaan puuttua.
”Muutokset yhdessä solutyypissä johtavat solujen keskinäisen viestinnän kautta toistenkin solujen ikääntymiseen. Vanhentava viestinviejä voidaan kuitenkin hiljentää lääkkeillä”, kertoo apulaisprofessori Pekka Katajisto.
Katajisto johtaa yliopiston Biotekniikan instituutissa toimivaa kantasolumetabolian huippuyksikköä.
Väärät viestit lamaannuttavat nuoretkin kantasolut
Suolen sisäpinta uudistuu normaalisti koko ajan, kiitos kudoksen kantasolujen. Helsinkiläistutkijoiden työ lähti liikkeelle havainnosta, että suolen uudistumiskyky heikkenee vanhenemisen myötä.
He ryhtyivät selvittämään asiaa organoidien, pienten, laboratoriossa kasvatettujen suolenosien avulla. Uudet tekniikat ovat mahdollistaneet tutkimuksen yksittäisen solun tasolla.
Tutkimuksen edetessä selvisi syy kantasolujen toiminnan hiipumiselle: naapurisolut lähettivät niille vääränlaisia viestejä.
”Yllätykseksemme nuoretkin kantasolut menettivät kudoksen uudistamiskykynsä vanhojen naapurisolujen vieressä”, kertoo päätutkija, tohtorikoulutettava Nalle Pentinmikko.
Apua suolisto-ongelmiin ja toipumiseen
Tutkijoiden löytö voi esimerkiksi tarjota helpotusta ikäihmisten suolisto-ongelmiin, vähentää syöpähoitojen sivuvaikutuksia ja nopeuttaa potilaiden toipumista.
Ryhmä on kokeillut lääkeainetta, joka estää naapurisolujen viestit torppaamalla tietyn entsyymin toiminnan. Näin lääke palauttaa kantasolut entiselleen.
Tutkimuksessa lääke vauhditti vanhojen eläinten toipumista rankoista sytostaattihoidoista.
Juuri kudosten hidas uusiutuminen haittaa ikääntyneiden ihmisten toipumista erilaisista vammoista. Entsyyminestäjälääkkeet voivat tuoda apua myös tähän ongelmaan.
Tutkimustulokset julkaisi Nature-lehti.
(kuvassa) Tutkijat selvittivät kantasolujen ja naapurisolujen (punaiset) vuorovaikutuksia organoidien eli toiminnallisten minikudosten avulla. Kuva: Nalle Pentinmikko
