Oulun yliopiston hypoksiatutkijat, professorit Johanna Myllyharju ja Peppi Karppinen ovat saaneet 1,5 miljoonan rahoituksen työhönsä. Rahoituksen myönsi Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Solujen hypoksia tarkoittaa niiden vähähappisuutta.
Jos soluissa on niukasti happea, niissä käynnistyy hypoksiavasteeksi kutsuttu molekyylitason mekanismi. Mekanismin tehtävä on auttaa soluja selviytymään vähähappisissa oloissa.
Hypoksia voi aiheuttaa vaikeaa anemiaa, mutta sen on todettu liittyvän myös esimerkiksi syöpiin, sydäninfarkteihin ja ylipainoon.
Yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa työskentelevien Myllyharjun ja Karppisen tavoitteena on muun muassa uusien lääkkeiden kehittäminen.
Tutkimuksen pitkät juuret
Oulun hypoksiatutkimuksen juuret johtavat yliopistossa jo 1970-luvulla käynnistyneisiin tutkimuksiin, joissa paneuduttiin kollageenin muodostumista säätelevään entsyymiin.
Kun ensimmäiset happisensorientsyymit löytyivät 2000-luvun alussa, ne osoittautuivat samankaltaisiksi kuin kollageenientsyymit.
Oululaiset alkoivat hyödyntää havaintoa hypoksiavasteen tutkimuksessa.
Myllyharju ja Karppinen valmistivat ensimmäisinä maailmassa happisensorientsyymejä niin sanottuina rekombinantteina, eli he kloonasivat entsyymiä tuottavan ihmisgeenin ja siirsivät sen hyönteissoluun.
Suomalaiskaksikko on tehnyt yhteistyötä myös vuoden 2019 Nobelilla palkittujen hypoksiatutkijoiden Peter Ratcliffen, William Kaelinin ja Gregg Semenzan kanssa.
