Viljelymaiden hiilensidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä voi nyt seurata reaaliaikaisesti uudesta Pelto-observatorio-nimisestä palvelusta.
Palvelun ovat kehittäneet Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus Syke, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Baltic Sea Action Group.
Palvelu sekä havainnollistaa hiiliviljelyn vaikutuksia suomalaisilla maatiloilla että kertoo kansainvälisen hiilensidonnan todentamisjärjestelmän kehitystyöstä.
“Pelto-observatorio-palvelulla haluamme esitellä tieteen nykyistä tasoa sekä visioida hiilensidonnan tulevaisuuden mahdollisuuksia”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski.
Tietyt viljelymenetelmät nielevät hiilen maaperään
Hiiliviljely tarkoittaa hiiltä maahan sitovia viljelymenetelmiä. Niitä kehitetään Carbon Action -tutkimushankkeessa, jossa on mukana toistasataa suomalaistilaa. Data Pelto-observatorioon tulee näiltä tiloilta.
Viljelymaiden hiilensidonnan tutkimuksessa yhdistetään erilaisia mittauksia maaperästä, kasvillisuudesta ja ilmakehästä, uusia mittausteknologioita, matemaattista mallinnusta ja tehokasta tietokonelaskentaa.
Tulevaisuudessa käytettävät hiilensidonnan todentamisjärjestelmät ja hiiliviljelyn suunnittelun apuvälineet kytkevät näitä menetelmiä yhteen digitaalisiksi palveluiksi, joiden tarjoama tieto on ajantasaista ja peltokohtaista.
Tutkimustieto kannustaa maanviljelijöitä
Käytännönläheinen tieto hiiliviljelyn vaikutuksista kiinnostaa paitsi tutkijoita myös viljelijöitä.
”Omalta pellolta halutaan tietoa vaikkapa siitä, paljonko kerääjäkasvi lisää yhteytystä ja pitääkö se pellon kuivempana syksyisin”, kertoo Syken erikoistutkija Tuomas Mattila, joka on toiselta ammatiltaan itsekin maanviljelijä.
Mattila kuvailee Pelto-observatoriota eläväksi laboratorioksi, jonka tuottama data on kaikkien nähtävillä.
”Esimerkiksi vuoden 2020 erikoisten säiden vaikutuksista saatiin tietoa jopa puolen tunnin tarkkuudella.”
(Kuva Adobe Stock) Hiiliviljelyssä peltomaa imee ilmakehän hiilidioksidia itseensä. Tämä on yksi keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Aiheesta aiemmin:
Suomen pelloista tehdään hiilinieluja
Lue myös Kemistin kääntöpuoli -sarjassa ilmestynyt juttu Tuomas Mattilasta:
