Lue numerossa 1/2021 ilmestynyt juttu kokonaisuudessaan täältä.
Koronavirus hyökkäsi Suomeen keväällä 2020 tilanteessa, jossa kriisivalmiutta juuri vahvistettiin. Työ oli kuitenkin vasta puolitiessä, joten aluksi jouduttiin käymään hätäpuolustukseen.
Kun koronapandemia alkoi kiristää otettaan helmikuun alussa 2020, sosiaali- ja terveysministeriössä ymmärrettiin, että nyt tarvitaan tietoa.
Olisi elintärkeää tuntea Suomen tilanne suojavälineiden, lääkevarastojen, henkilöresurssien ja hoitopaikkojen osalta. Ilman faktoja epidemian hoitaminen olisi hankalaa.
Näitä tietoja ministeriöllä ei kuitenkaan ollut, ei myöskään kanavia niiden keräämiseen. Yksi apu ensi hätään löytyi.
”Meidät pelasti se, että vuotta aiemmin oli aloittanut toimintansa poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta”, sanoo ministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas.
”Se oli tehnyt Husin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven johdolla suunnitelman siitä, miten terveydenhuollon tilannekuva kriiseissä kootaan ja johtaminen hoidetaan.”
Ministeriössä järjestäydyttiin suunnitelman mukaisiin ryhmiin ja ryhdyttiin kokoamaan kuvaa yliopistosairaaloiden kautta.
Samalla oli selvää, että tämä ei vielä riitä.
”Siinä kohtaa resursseja ei kuitenkaan ollut muuhun.”
Pöytälaatikoista puuttui työkaluja
Ongelmia tuli eteen monesta syystä.
Päättäjien pöytälaatikoista puuttuivat työkalut esimerkiksi ravintoloiden ja henkilöliikenneyritysten tukemiseen. Ne kärsivät ilmiselvästi ensimmäisinä, kun vaarallinen tartuntatauti rajoittaa ihmisten liikkumista.
Kriisivarastojen riittävyys oli laskettu normaaliajan kulutuksen perusteella. Tarvikkeet hupenivat hetkessä, kun niille oikeasti tuli tarve.
Sosiaali- ja terveydenhuollon vahvaa kuntavetoista järjestelmää ei ollut saatu kytkettyä valtakunnalliseen järjestelmään.
Alueellista päätöksentekoa epidemiatilanteessa ei ollut harjoiteltu kunnolla. Tämä saattoi johtaa siihen, ettei ollut kokemusta ja uskallusta ryhtyä toimiin, jotka lait olisivat mahdollistaneet.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin pääjohtajan Kimmo Peltosen mukaan korona paljasti myös harmaita alueita, joilla viranomaisten toimivaltajaot ovat epäselvät.
Varautumattomuus ja suunnitelmien puute tulivat esiin muun muassa yleisötapahtumia mietittäessä.
”Ensin ei tuntunut löytyvän viranomaista, joka olisi vastannut tapahtumista tartuntatautilain näkökulmasta. Kun taho löytyi, ei löytynyt vastuuhenkilöä”, Peltonen kuvailee.
”Meistä Tukesissa tuntui, että meille yritettiin työntää tehtäviä, joihin meillä ei ole toimivaltaa, kun emme ole tartuntatautilain vastuuviranomainen.”
Pelastajina poolit
Kriisi paljasti myös sen, mikä oli kunnossa.
Esiin nousi tahoja, joiden ansiosta päästiin vaikeissa paikoissa eteenpäin. Pekka Tulokas mainitsee poolit, jotka vastaavat eri toimialojen häiriövalmiudesta.
Pooleja on Suomessa parikymmentä. Kun ne toimivat hyvin, juuri niissä kyetään havaitsemaan hiljaiset merkit ja uhkien kehittyminen.
”Pooleissa nähdään parhaiten, mistä alkaa tulla puutetta, ja ymmärretään, mitä ylipäänsä on saatavissa Suomen rajojen sisällä tai voidaan alkaa valmistaa kotimaassa.”
Hyvä esimerkki on kemian pooli, joka huolehtii kemian alan varautumisesta vakaviin poikkeustilanteisiin.
Kun sairaalat äkkiä täyttyivät koronapotilaista, lääketieteellisen hapen saatavuus ja jakelu uhkasivat jäädä tarpeesta jälkeen.
Kemian pooli kokosi nopeasti koordinaatioryhmän. Happialan yritykset ryhtyivät puhaltamaan yhteen hiileen ja pulloralli saatiin laulamaan.
Korona on myös opettanut, ja oppia on otettu. Jo nyt on tehty paljon, jotta seuraavan kriisin tullen pärjätään paremmin, mutta työmaatakin on vielä edessä.
Tekstiä päivitetty 4.2. Lisätty linkki numeron 1/2021 juttuun.
(Kuva: Adobe Stock)
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
