SIDONIA OLI neljän ikäinen, kun pelätty tauti iski joulun alla 1880. Kun isorokko nosti kuumeen korkeuksiin, tyttö luuli houreissaan sänkynsä kaatuvan.
Vanhempien hädän voi aavistaa. Perheen toinen lapsi oli menehtynyt jo aiemmin. Lääkäriä ei saatu apuun, vain pitäjän lukkari, joka neuvoi hautomaan kipeitä silmiä apteekin silmävedellä.
Ensimmäiset suomalaiset olivat saaneet isorokkorokotteen jo vuonna 1802, jolloin joka kymmenes kuolemantapaus maassamme johtui isorokosta.
Rokote tuli meille nopeasti, sillä vasta neljä vuotta aiemmin englantilainen lääkäri Edward Jenner oli julkaissut tutkimuksensa lehmänrokkoviruksen hyödyntämisestä isorokkotartuntojen ehkäisyssä.
Rokotus nähtiin tärkeäksi keinoksi kohentaa maan väestönkasvua ja taloutta.
SUOMI JAETTIIN rokotuspiireihin, ja rokotustyöstä vastasivat lääkärien lisäksi erityisesti lukkarit ja kätilöt.
Etäisyydet ja huono saatavuus jarruttivat kuitenkin rokotusten yleistymistä 1800-luvun lopulle asti, jolloin isorokkorokote määrättiin pakolliseksi.
Kun tappavat epidemiat oli saatu kuriin, rokotukset jatkuivat vapaaehtoispohjalta 1970-luvulle asti.
Maailmanlaajuisen rokotuskampanjan ansiosta isorokko saatiin häviämään kaikkialta vuoteen 1980 mennessä.
PIKKU SIDONIA oli sitkeää tekoa ja toipui taudista, joka surmasi ja sokeutti samana vuonna tuhansia muita.
Hän loisti koulussa, rakasti laulamista ja käsitöitä, perusti perheen ja sai kuusi lasta. Yksi heistä oli isoäitini.
Iäkkäät suomalaiset muistavat ajan, jolloin tuberkuloosi, hinkuyskä ja kurkkumätä kylvivät kärsimystä ja kuolemaa. Polioepidemiat tappoivat lapsia vielä 1950-luvulla.
Monista tartuntataudeista on päästy eroon rokotteiden ansiosta – ei kokonaan, mutta niin hyvin, että laumaimmuniteetti suojaa valtaosin niitäkin, joita ei ole rokotettu.
Aikaan ennen rokotteita kulkutauti laantui vasta, kun kyllin moni oli sairastunut. Näin saavutetun laumasuojan hinta oli hirvittävä ja kesto rajallinen.
KORONAPANDEMIA PÄÄTTYY, kun riittävän moni on rokotettu. Elämme vaihetta, jossa tiukimpana pullonkaulana on rokotteen saatavuus.
Avoimia kysymyksiä on vielä useita. Missä määrin eri valmistajien rokotteet suojaavat nopeasti leviäviltä mutatoituneilta viruskannoilta? Voiko rokotettu tartuttaa edelleen muita? Miten kauan saatu suoja säilyy?
Tietoa karttuu joka päivä lisää, ja pian tiedämme enemmän.
Ennemmin tai myöhemmin rokotteita riittää kaikille halukkaille. Silloin myös niiden, jotka syystä tai toisesta epäröivät rokotteen ottamista, on tehtävä valintansa.
ROKOTE ON lahja, johon tarttumalla voi suojata sekä omaa että toisten elämää. Pakolla ei Suomessa rokoteta ketään.
Monille tärkeää on tieto siitä, että rokotteen ottamalla voi osaltaan tarjota suojaa haavoittuvimmille. Toisille vaa’assa painaa se, että ilman rokotusta matkanteko voi tyssätä vielä pitkään Suomen rajoille.
Toistaiseksi on epäselvää, kuinka suuri enemmistö väestöstä olisi rokotettava laumasuojan saavuttamiseksi.
Sen jo tiedämme, että jokainen otettu rokote vie meitä lähemmäs turvallisempaa ja vapaampaa arkea.
Leena Joutsen
Kirjoittaja on Kemia-lehden päätoimittaja. Blogi on versioitu lehden helmikuun numeron pääkirjoituksesta.
