Åbo Akademin professorin John Erikssonin tutkimusryhmä on saanut lääkeyhtiö Novo Nordiskin myöntämän Distinguished Innovator -apurahan. Kolmivuotisen rahoituksen määrä on kuusi miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 800 000 euroa.

Solubiologian professori John Eriksson ryhmineen tutkii rahoituksen saaneessa hankkeessaan vektorivälitteisten eli esimerkiksi hyönteisten ihmiseen tartuttamien tautien ehkäisyä.

Ryhmän kehittämä bioaktiivinen aine karkottaa tehokkaasti hyttysiä ja puutiaisia, jotka levittävät muun muassa malariaa, denguekuumetta, borrelioosia ja virusperäistä aivokalvontulehdusta.

Ainetta saadaan Anisomeles malabarica -nimisestä lääkekasvista, jota käytetään lääkkeiden lisäksi aromiaineiden sekä hajuvesien ja muun kosmetiikan tuotannossa.

Turussa keksitty karkote syntyy kasvin tuotantojätteestä, joten sen valmistus noudattaa kiertotalouden periaatteita.

Tutkimushanke tähtää kaupallistamiseen

”Vektoripohjaiset infektiotaudit aiheuttavat merkittäviä riskejä terveydelle maailmanlaajuisesti”, Eriksson kertoo.

”Tutkimusryhmän pitkäjänteisen työn ansiosta olemme onnistuneet tuottamaan näitä vaarattomia, luonnollisia yhdisteitä, joilla voidaan torjua vektorivälitteisiä tartuntatauteja.”

Karkoteaineen kehityksessä ovat olleet avainasemassa tutkijat Preethy Paul ja Senthil Kumar.

Erikssonin johtama Prevention of Vector-Borne Infectious Diseases: An Innovative Bioactive Repellent Embracing Circular Economy Principles -hanke käsittää myös teknologia- ja tuotekehityksen, turvallisuus- ja toksikologisen arvioinnin sekä sääntelyn ja kaupallistamisen suunnittelun.

(Kuva Wikimedia) Anisomeles malabarica kasvaa luonnonvaraisena Intiassa ja Sri Lankassa. Sitä viljellään muun muassa Kiinassa.