Löylyn synnyttämä kosteus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten elimistö reagoi saunomiseen. Kuva: Harvia.

Löyly lisää saunan kuormittavuutta – kosteus nostaa sykettä ja kehon lämpötilaa

Saunan ilmankosteus vaikuttaa merkittävästi elimistön kuormittumiseen, osoittaa tuore tutkimus. Mitä kosteampi sauna on, sitä voimakkaammin syke ja kehon lämpötila nousevat. 

Suomalainen sauna tunnetaan korkeista lämpötiloistaan, mutta uuden tutkimuksen mukaan myös löylyn synnyttämä kosteus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten elimistö reagoi saunomiseen.

Jyväskylän yliopiston ja Kihu-instituutin tutkimuksessa selvitettiin lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden vaikutuksia lämmönsäätelyn vasteisiin saunomisen aikana. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä saunayhtiö Harvian kanssa.

Tutkimuksessa 50 tervettä aikuista osallistui neljään saunakokeeseen, joissa mitattiin muun muassa sykettä ja kehon lämpötilaa sekä arvioitiin kuumuuden kokemusta.

Syke nousee yli 40 lyöntiä minuutissa 

Saunominen aiheutti voimakkaan sydän- ja verenkiertoelimistön vasteen. Keskimääräinen syke nousi 79 lyönnistä minuutissa 121 lyöntiin minuutissa 10 minuutin saunomisen aikana.

Tulosten mukaan sekä lämpötila että ilmankosteus lisäsivät sykkeen nousua.

“Saunan ilmankosteus vaikuttaa itsenäisesti elimistön kuormittumiseen lämpötilan lisäksi”, kertoo tutkija Iida Laatikainen-Raussi Jyväskylän yliopistosta.

”Vaikka lämpötila on edelleen merkittävin tekijä, myös löylyllä on selvä vaikutus sydämen sykkeeseen ja kehon lämpötilaan.

Kosteus vaikeuttaa kehon jäähtymistä 

Korkea ilmankosteus estää hien tehokasta haihtumista iholta, jolloin kehon tärkein jäähdytysmekanismi heikkenee.

”Tämä lisää lämpökuormitusta ja pakottaa sydän- ja verenkiertoelimistön työskentelemään kovemmin kehon lämpötilan ylläpitämiseksi”, Laatikainen-Raussi kuvailee.

Tulokset tukevat käsitystä siitä, että löylyn tuottama kosteus on keskeinen osa perinteisen suomalaisen saunan vaikutuksia.

Kehon lämpötila nousi maltillisesti 

Osallistujien kehon ydinlämpötila nousi saunomisen aikana keskimäärin 37,4 asteesta 37,8 asteeseen. Nousu oli siis noin 0,4 astetta.

Myös ydinlämpötilan muutokset olivat yhteydessä sekä saunan lämpötilaan että ilmankosteuteen. Mitä kuumempi ja kosteampi sauna oli, sitä enemmän kehon sisälämpötila nousi.

Löylyjen merkitystä aliarvioitu 

Tutkijoiden mukaan löylyn merkitystä on voitu aiemmissa tutkimuksissa aliarvioida, koska kosteuden vaihteluita ei ole yleensä huomioitu riittävän tarkasti.

Myös saunaolosuhteiden mittaaminen on voinut olla puutteellista.

“Tulevissa saunatutkimuksissa sekä käytännön saunomisessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kosteuteen ja saunaolosuhteiden tarkempaan tarkasteluun”, Laatikainen-Raussi toteaa.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia