Vuoden 2026 Nobelin kemian palkinnon ovat saaneet kiraalisuuden tutkijat Henri Kagan ja Kenso Soai.
Palkinto myönnettiin löydöksistä, joiden avulla kemiallisia reaktioita voidaan ohjata niin, että lopputuloksena on homokiraalisuus.
Homokiraalisuudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa kaikki tietyn ryhmän molekyylit esiintyvät kahdesta mahdollisesta peilikuvamuodosta vain yhtenä.
Henri Kagan ja Kenso Soai ovat ratkaisseet yli sata vuotta vanhan kemiallisen arvoituksen eli sen, kuinka homokiraalisuus voi syntyä spontaanisti, Nobel-komitea perustelee palkintopäätöstään.
”Kaksikon kehittämät kemialliset reaktiot ovat vaikuttavia”, luonnehtii kemian komitean puheenjohtaja Heiner Linke.
Mahdoton mahdolliseksi
Ranskalainen Henri Kagan (s. 1930) otti ensimmäisen ratkaisevan askeleen vuonna 1986, jolloin hän löysi uuden keinon kemiallisten reaktioiden ohjaamiseen.
Keino mahdollisti toisen peilikuvamuodon tuottamisen niin suurena ylimääränä, ettei sitä ollut aiemmin pidetty mahdollisena.
Japanilainen Kenso Soai (s. 1950) otti seuraavan askeleen. Hän suunnitteli jo vuonna 1995 kemiallisen reaktion, jolla oli potentiaalia tuottaa homokiraalinen lopputulos.
Reaktion käytännön toteutuksen hän esitteli ensimmäisenä maailmassa vuonna 2003. Kahdesta mahdollisesta peilikuvamuodosta syntyi tuolloin vain toinen.
Kaganin ja Soain työ on ollut erityisen tärkeää lääkekemisteille, jotka suunnittelevat ja hyödyntävät reaktioita lääkeaineiden valmistuksessa.
Kemiallinen valinta peilikuvien välillä
Termi homokiraalisuus juontuu kreikan sanoista, jotka tarkoittavat ”samaa” ja ”kättä”.
Kuten kädet, kaikki aminohapot esiintyvät kaksikkona eli kahtena peilikuvamuotona. Solujen proteiineissa niistä esiintyy kuitenkin vain toista, kun taas toista muotoa tavataan luonnossa vain harvoin.
Kemiallisen epäsymmetrian arvoitusta pohdittiin ennen Kagania ja Soaita pitkään. Kun kokeita tehtiin reaktioilla, jotka voivat tuottaa kaksi peilikuvamolekyyliä, molempia muotoja syntyi aina yhtä suuret määrät.
Se oli ongelma, sillä kun tarvitaan eläviin organismeihin vaikuttavia molekyyleja, kuten lääkeaineita, vain toisella peilikuvamuodolla on haluttu vaikutus.
Nobelin palkinnot jaetaan Tukholmassa 10. joulukuuta järjestettävässä gaalatilaisuudessa. Palkinnon arvo on 12 miljoonaa kruunua eli lähes 1,1 miljoonaa euroa.
Ensimmäisestä palkintojenjaosta 125 vuotta
Kuluva vuosi on Nobelin palkinnon merkkivuosi, sillä 10. joulukuuta 2026 tulee kuluneeksi 125 vuotta ensimmäisten Nobelin palkintojen jaosta ja 130 vuotta palkinnon isän Alfred Nobelin kuolemasta.
Ruotsalainen Alfred Nobel (1833–1896) oli kemisti ja keksinnöillään menestynyt liikemies, joka määräsi testamentissaan omaisuutensa käytettäväksi nimeään kantavan säätiön perustamiseksi.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
