Alkoholialtistus voi häiritä alkion hermoston ja aivojen kehitystä

Jos odottava äiti käyttää alkoholia raskautensa varhaisvaiheessa, hänen istukkansa geenien toiminta voi muuttua. Tämä voi puolestaan johtaa mittaviin häiriöihin alkion kehityksessä.

Näin kertoo ensimmäinen laaja tutkimus raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen vaikutuksista odottavan äidin istukan geenien toimintaan ja niiden toimintaa säätelevään epigenomiin. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopistossa.

Epigenomi on molekyylikerros dna-juosteen päällä, ja sen koostumus vaikuttaa juosteen geenien luentaan. Tutkijat paneutuivat dna-metylaatioon, joka on tunnetuin epigeneettinen säätelijä.

Tutkimuksen aineistona oli 80 alkoholille altistunutta vastasyntynyttä ja 100 verrokkia, jotka eivät olleet altistuneet alkoholille.

Tutkijat havaitsivat, että alkoholia käyttäneiden äitien istukan dna-metylaatio oli merkittävästi matalampi kuin verrokeilla.

Alkoholille altistuneilla vauvoilla pieni pää

Tarkasteltavina olivat sellaisten vastasyntyneiden istukat, jotka olivat altistuneet alkoholille korkeintaan raskausviikolle seitsemän asti.

Lisäksi tutkijat selvittivät alkoholin vaikutusta alkion ensimmäisiin soluihin eli kantasoluihin ja niistä erilaistettaviin eri alkiokerrosten soluihin. Kantasolut altistettiin alkoholille kasvatusmaljalla.

”Havaitsimme samankaltaisia muutoksia raskauden alussa alkoholille altistuneissa istukoissa ja maljalla altistetuissa alkion kantasoluissa”, kertoo väitöskirjatutkija Pauliina Auvinen.

Tämä osoittaa, että istukoiden muutokset eivät olleet seurausta esimerkiksi äidin tupakoinnista tai muista ympäristötekijöistä, joiden vaikutusta olisi muuten vaikea sulkea pois.

Raskauden alussa alkoholille altistuneet vastasyntyneet eivät poikenneet verrokeista syntymäpainon tai -pituuden osalta. Sen sijaan heillä oli merkittävästi pienempi pään koko.

Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että aikainen altistus on aiheuttanut häiriöitä aivojen kehityksessä.

Vaikutuksia myös puheen kehittymiseen

Geenit, joista löytyi muutoksia sekä alkoholille altistuneissa istukoissa että maljalla altistetuissa kantasoluissa, liittyivät erityisesti hermoston kehitykseen.

”Alkoholi sai aikaan samankaltaisia muutoksia DPPA4-geenissä istukassa ja hermoston suuntaan erilaistuneissa alkion kantasoluissa”, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Nina Kaminen-Ahola.

DPPA4-geeni ilmenee ainoastaan kehityksen varhaisimmassa vaiheessa. Sen tuottama proteiini valmistaa solua erilaistumaan.

”Kyseessä on siis merkittävä alkionkehityksen geeni.”

Lisäksi alkoholialtistukseen liittyi muutoksia puheen kehitykseen vaikuttavassa FOXP2-geenissä.

Molemmat geenit vaikuttavat laajoihin geeniverkostoihin. Muutokset niiden toiminnassa voivat horjuttaa tarkasti säädeltyä alkionkehitystä ja saada aikaan laajan kirjon kehityshäiriöitä.

”Koska nämä muutokset syntyvät jo varhain kehityksen alussa, on mahdollista, että ne jäävät pysyväksi osaksi solujen epigeneettistä muistia”, Kaminen-Ahola sanoo.

Epigeneettiset sormenjäljet diagnostiikan avuksi

Tutkijoiden mukaan nämä universaalit muutokset, eräänlaiset alkoholialtistuksen ”epigeneettiset sormenjäljet”, voisivat tulevaisuudessa toimia tulevaisuudessa biomarkkereina eli biologisina merkkeinä, joiden avulla alkoholialtistuksen aiheuttamia kehityshäiriöitä voidaan tunnistaa.

Tämä mahdollistaisi varhaisen, tarpeenmukaisen tuen alkoholin vaurioittamille lapsille.

Raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamaa laajaa kehityshäiriötä kutsutaan nimellä fasd, fetal alcohol spectrum disorders.

Alkoholi on merkittävimpiä hermoston kehityksen häiriöiden aiheuttajia. Vaurioiden diagnosointi on hankalaa, eikä alkoholin vahingoittamien lasten todellista määrää tiedetä.

(Kuva Pixabay) Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat ympäristön suuren merkityksen sikiön kehitykselle alkuraskauden aikana.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia