Aivojen verisuonten pulsaatio eli sykintä on Alzheimerin tautia sairastavilla erilainen kuin terveillä, raportoivat Oulun yliopiston tutkijat.
Tietoa aivojen sykintäeroista voidaan mahdollisesti hyödyntää tautidiagnostiikassa.
Scientific Reports -lehdessä julkaistujen tulosten ansiosta voidaan ehkä myös kehittää uudenlaisia hoitoja muistisairauksiin.
Tutkijat tekivät löytönsä kehittämällään uudella menetelmällä, jolla voidaan havaita aivojen niin sanotussa glymfaattisessa järjestelmässä tapahtuvia muutoksia.
Glymfaattinen järjestelmä puhdistaa verisuonten sykinnän avulla aivoja kuona-aineista. Jos järjestelmässä esiintyy häiriöitä, kuona-aineet kertyvät aivoihin, mikä puolestaan johtaa niiden ennenaikaiseen rappeutumiseen noin 10–20 vuodessa.
On tiedetty jo kauan, että Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy amyloidiplakkeja ja tau-proteiinia. Syytä siihen, miksi aivoplakit alkavat muodostua, ei kuitenkaan tunneta.
Tutkijoiden mukaan glymfaattinen järjestelmä on uskottava teoria aivojen puhdistusjärjestelmän ongelmista.
”Tämä tutkimus tukee vahvasti ajatusta glymfaattisesta järjestelmästä ja osoittaa ensimmäisten joukossa, että Alzheimerin taudissa pulsaatiot ovat erilaisia”, kertoo tutkija Timo Tuovinen.
Tuore tutkimus on osa Tuovisen väitöskirjatyötä.
Oulun yliopisto toteutti tutkimuksen yhdessä Oulun yliopistollisen sairaalan ja usean kansainvälisen kumppanin kanssa.
(Kuva: Oulu Functional NeuroImaging) Magneettikuvassa ylempänä terveet ja niiden alla Alzheimerin tautia sairastavan aivot. Aivojen pulsaatiot näkyvät punaisina signaaleina sydämen sykkeen taajuudella. Pulsaatioissa on selvä ero.
